Imatralla 11.10.2023 järjestetyn maakuntapäivän teemana oli Välittävä Etelä-Karjala. Maakuntavaltuuston puheenjohtaja Suna Kymäläisen tervehdyssanojen johdattelemana päivän teemaa lähestyttiin hyvin eri näkökulmista.
Tilaisuuden alkupuolella keskiössä olivat erityisesti nuoret. Hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen nosti esille ns. Islannin mallin, jossa nuorten hyvinvoinnin eteen tehdään töitä yhdessä niin perheiden, vapaa-ajan toiminnan tukemisen kuin lainsäädännön, moniammatillisen ja moniviranomaisyhteistyön kautta. Leskisen mukaan nuorten hyvinvoinnissa on paljon tekemistä mutta pienessä maakunnassamme kaikki on mahdollista ja kukaan ei saa jäädä syrjään.
Eteläkarjalaisten nuorten hyvinvointia käsittelevää paneelikeskustelua johti Etelä-Karjalan liiton aluekehityspäällikkö Laura Peuhkuri. Lappeenrannan Sammonlahden koulun rehtori Vesa Raasumaa, Imatran kaupungin hyvinvointityöntekijä Neea Suomi ja LUT-yliopiston ylioppilaskunnan edunvalvonta-asiantuntija Tiia Kettunen totesivat koulun ja koulutuksen olevan nuorille tärkeä asia. Sen edelle heillä menee kuitenkin sosiaalisen pääoman kasvattaminen ja tarve kuulua johonkin yhteisöön. Lasten ja nuorten osallisuutta ja toimijuutta tulee kannustaa. Tänä päivänä nuorten lähteminen kotipaikkakunniltaan on normaalia mutta maakuntamme paluumuuttajatoiveiden kannalta olisi tärkeää ruokkia nuorten tunnemuistia positiivisilla kokemuksilla. Sillä on merkitystä, miten puhumme maakunnastamme.
Etelä-Karjalan kauppakamarin toimitusjohtaja Mika Peltonen ja Etelä-Karjalan yrittäjien toimitusjohtaja Pasi Toropainen esittelivät puheenvuorossaan valmisteilla olevan uuden elinkeinostrategian teemoja ja palvelulupausta, jotka ottavat uutta suuntaa maakuntamme nykyisestä geopoliittisesta tilanteesta johtuen. Tällä hetkellä olemme seutukuntien välisissä erilaisissa vertailubarometreissa ja kyselyissä usein hännänhuippuja. Uuden suunnan löytämiseksi meidän tulee uskoa, että kriisi antaa yleensä hyvän kimmokkeen kehittämiselle.
Maakuntajohtaja Satu Sikasen johtama paneeli käsitteli kuntiemme tilannetta. Niin Lappeenrannan apulaiskaupunginjohtaja Tuomo Sallinen, Savitaipaleen kunnanjohtaja Johanna Mäkelä kuin Imatran kaupunginjohtaja Matias Hildenkin olivat sitä mieltä, ettei kuntien tilanne ole ihan niin huono kuin julkisuudessa annetaan ymmärtää. Paljon on kuitenkin vielä parannettavaa mutta tulevaisuususkoa ei saa menettää. Lisäksi kuntien välistä yhteistyötä tulee tiivistää erityisesti elinvoima- ja yrityspalveluiden osalta.
Maakuntapäivämme yhteydessä kuultiin myös konkreettisia esimerkkejä kaupunkialueen kehittämisideoista. Kulmille! -ideakilpailun eli Imatrankosken elävöittämiseksi suunnatun kilpailun palkinnot jaettiin tilaisuudessa. Voiton vei Napinkulman alueen uudistamishanke nimeltä Kehitä Imatraa. Työryhmän idea oli jätetty arkkitehti Pekka Partisen nimissä.
KULTA ry:n pääsihteeri Rosa Meriläinen kysyi maakuntapäivässä, mitä kiperiä haasteita kulttuuri osana yhteiskuntaa pystyy ratkaisemaan? Esille nousivat mm. henkinen huoltovarmuus, polarisaatio ja luova osaaminen. Ratkaisuksi edellä mainittuihin Meriläinen peräänkuulutti perheille mahdollisuuksia tehdä enemmän asioita yhdessä. Tämän kautta ruokitaan yksilön ylpeyden ja arvostuksen tunteita, joista kumpuaa paljon hyvää ympärillemme.
LUT-yliopiston brändi- ja viestintäjohtaja Liisa Kuvaja herätteli yleisöä viestinnän ja markkinoinnin merkityksestä menestykselle. Moniulotteisessa katsauksessaan Kuvaja totesi viestinnän ja markkinoinnin olevan parhaimmillaan silloin, kun niistä muodostuu yrityksen strategiaan pohjautuva saumaton kokonaisuus.
Maakuntapäivän kiteytys kuultiin vapaa toimittaja Jani Halmeelta. Hän korosti hyvän tarinan merkitystä ja mahdollisuutta toimia vaikuttamisen välineenä. Mitä erikoisempi tarina ja sen sisältämä poikkeus on, sen erottuvampia olemme.
Päätössanoissaan maakuntavaltuuston 1. varapuheenjohtaja Ari Torniainen kehotti käärimään hihat ja ryhtymään tekoihin. Ohjelmaosuuden päätti yhdessä laulettu Karjalaisten laulu.