Tulevana lauantaina 2.10.2021 järjestetään Lappeenrannassa eurooppaministeri Tytti Tuppuraisen johdolla ”Eurooppa olemme me” -tapahtuma klo 11.30 alkaen. Tapahtuma on osa Euroopan tulevaisuuskonferenssia ja tapahtumasarjaa Suomessa. Se toteutetaan yhteistyössä valtioneuvoston kanslian, Lappeenrannan ja Imatran kaupunkien sekä Etelä-Karjalan liiton kanssa. Tapahtuman tavoitteena on kannustaa Lappeenrannan ja Etelä-Karjalan alueen ihmisiä keskustelemaan ja kertomaan näkemyksiään EU:n tulevaisuudesta. Katso lisää tilaisuuksista: www.eurooppaolemmeme.fi. Lappeenrannan tilaisuus suoratoistetaan tapahtumasivuille.
Ennen tapahtumaa on järjestetty ennakkoon neljä Erätauko-keskustelua, joihin on osallistunut parikymmentä henkeä eri puolilta Etelä-Karjalaa. Ensimmäisen keskustelun ohjasi Erätauko-säätiön toimitusjohtaja Laura Arikka ja kolme seuraavaa Etelä-Karjalan liiton aluekehitysasiantuntija Anni Laihanen. Katso lisää Erätauko-keskusteluista ja työkaluista säätiön sivuilta: www.eratauko.fi.
Keskusteluissa EU:ta pohdittiin hyvin monitahoisesti. Seuraavassa havaintoja ja tiivistyksiä muutamista keskusteluissa nousseista teemoista:
Arvot
Kaikissa keskusteluissa eurooppalaiset arvot nousivat olennaisina keskiöön. Mitkä arvot me eurooppalaisina jaamme ja miten yhtenevästi arvostamme toisiamme? Kulttuurien ja alueiden erilaisuus ja erityisyys nousivat esiin, samoin eurooppalainen identiteetti ja sen kokeminen. Keskustelijat kokivat itsensä suomalaisuuden ohella myös eurooppalaisiksi ja pitivät tärkeinä yleisinhimillisiä arvoja: heikommista huolehtimista, eriarvoistumisen torjumista, demokratiaa, sananvapautta, ihmisoikeuksia ja suvaitsevaisuutta. Myös kansalaisyhteiskunta ja osallisuus, turvallisuus ja yhdessä tekeminen, yhteiset pelisäännöt ja yhteisen ymmärryksen luominen koettiin tärkeiksi. EU:n halutaan näyttävän vastuullista esimerkkiä hyvissä asioissa, kuten ilmastonmuutoksen torjumisessa, vesiensuojelussa, taloudesta huolehtimisessa. Koheesiota ja suunnan näyttämistä strategisissa asioissa tarvitaan, mutta myös monimuotoisuuden ymmärtämistä, tulevaisuusajattelua ja varautumista yhdistettynä historian tuntemukseen.
Paikallinen ulottuvuus – Venäjän läheisyys ja Euroopan laitamailla asuminen
Etelä-Karjalassa Venäjän läheisyys ja Euroopan ulkorajalla eläminen ovat luonnollisesti tärkeitä asioita. EU koetaan luotettavaksi kumppaniksi ja turvallisuus keskeiseksi asiaksi. Frontex-yhteistyötä rajavalvonnassa pidettiin hyvänä ja pohdiskeltiin myös EU:n yhteistä puolustusta. Muun maailman kehitys Euroopan ulkopuolella sekä huoli demokraattisesta kehityksestä ja EU:n jäämisestä suurvaltojen jalkoihin nousivat esiin. Mikä oikeastaan on EU:n suhtautuminen Venäjään? Kaakkois-Suomi – Venäjä -ohjelman rahoitus on alueelle tärkeä. Yhteistyötä tarvitaan eri tasoilla, yritysten välistä, henkilöiden välistä ja kulttuurista. Epäonnistumiseksi täällä on koettu se, että venäläistä matkailua ei ole korona-aikana mitenkään huomioitu. Matkailutulo Venäjältä on Etelä-Karjalassa erittäin tärkeä, ja menetykset ovat miljoonan euron luokkaa per päivä. Rajanylityspaikkojen kehittäminen on onnistunut, ilman niitä ei venäläisten matkailu olisi kehittynyt. Maaseudun infrastruktuurista, vesistöistä ja ympäristöstä sekä turvallisuudesta huolehtiminen koettiin tärkeäksi. Alueilla tapahtuvaan rakennemuutokseen pitää voida varautua ja reagoida.
Nuoret
Keskusteluissa vahvimmin toivoa herättivät nuoret ja nuorten aktivoituminen. Nuorille EU on normaali, aina ollut olemassa. Kansainvälisyys ja monikulttuurisuus ovat heille hyvinkin itsestään selviä. Nuoret näkevät ehkä enemmän mahdollisuuksia, ja heissä on potentiaalia. Osa nuorten edustajista on erittäin aktiivisia ja heillä on luovia kanavia maailman muuttamiseen, mutta osa on ehkä tavallaan luovuttanut ja polarisoituminen voimistuu – miten herättää heissä toivoa?
EU-tietoisuus
Keskusteluja pidettiin hyvänä muistutuksena puhua eurooppatason asioista muiden kanssa. Monet asiat tunnistettiin hyviksi itsestään selvyyksiksi, kuten yhteinen raha ja vapaa liikkuvuus. Kuitenkin uhkat näyttäytyvät usein helpommin kuin hyvät asiat ja toivottiin näkyvää konkretiaa sen suhteen, mitä EU tarkoittaa omassa elämässä ja arjessa. Maahanmuuttajataustaiset keskustelijat pitivät tärkeänä, että maahanmuuttajille jaetaan tietoa EU:sta. Ajattelemme usein EU:ta hyvin kantasuomalaisesta näkökulmasta. Tiedon saanti pitäisi tehdä helpoksi.
Eteläkarjalaisille eurooppalaisuus on yksi identiteetin ulottuvuus. Euroopan unioni on yhteinen kansalaisyhteiskuntamme, jonka tulevaisuuteen voimme vaikuttaa osallistumalla keskusteluun esimerkiksi verkkofoorumilla. Siellä jokainen voi vapaasti jakaa ajatuksiaan esimerkiksi arvoista, ilmastonmuutoksesta, taloudesta, terveydestä ja koulutuksesta: https://futureu.europa.eu/
#SinunTulevaisuutesi
Lisätietoja: aluekehitysasiantuntija Anni Laihanen, p. 040 483 5216, [email protected]