Hiitolanjoella, Rautjärvellä vietettiin kansalaisten juhlaa 20.11.2021. Hiitolanjoen Kangaskoskella on purettu nyt iso vesivoimapato ja maisemoitu voimalan ympäristöä virkistyskäyttöön. Kangaskosken padon purkaminen auttaa uhanalaisia vaelluskaloja, kuten Laatokan lohta ja taimenta. Laaja joukko toimijoita on tehnyt vuosikymmeniä töitä Hiitolanjoen vapauttamiseksi. Etelä-Karjalan liitto on vuosien mittaan tukenut Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiötä monin tavoin Hiitolanjoen vapauttamisessa. Etelä-Karjalan liiton Laura Blomqvist oli mukana juhlassa ja vei sinne liiton tervehdyksen:
Uutiset ja varsinkaan luonto- ja ympäristöuutiset eivät tänä päivänä useinkaan ole hyviä. Luontokato ja ilmastonmuutos etenevät ja luonnon monimuotoisuus hiipuu. Tarvitaan hyvä päätöksiä ja hyviä tekoja, jotta kehitystä saadaan käännettyä. Hiitolanjoen vapauttaminen on hyvä päätös, hyvä teko ja hyvä uutinen. Se antaa toivoa siitä, että yhteistyöllä voi onnistua missä vain. Koko maakunnan kannalta on hienoa, että olemme valokeilassa näin positiivisen asian tiimoilta. Tähän pisteeseen pääseminen on edellyttänyt mukanaolijoilta valtavia ponnistuksia ja lukemattomia työ- ja talkootunteja, siitä iso kiitos.
Joen ympärillä on tehty myös erittäin arvokasta työtä luontotietoisuuden lisäämisen saralla. Mitä enemmän on tietoa, sitä enemmän viriää halua säästää luontoarvoja. Netistä löytyvät 360-kuvat ja dronelennot mahdollistavat alueella vierailun myös virtuaalisesti, mikä osaltaan vie tätä hienoa viestiä melkein mihin tahansa maailmankolkkaan. Purkutöiden yhteydessä myös vaalitaan ja säästetään korvaamattomia muistoja menneistä ajoista, mikä on hieno kulttuuriympäristöteko.
Myös Hiitolanjoen aluetaloudellista merkitystä on syytä korostaa. Joen vapauttaminen luo uusia edellytyksiä alueen yritystoiminnalle. Uusien avausten sekä olemassa olevan yritystoiminnan edistämiseksi meidän on jatkossakin tehtävä töitä. Ilman palveluja alueen potentiaali luontomatkailun keitaana jäisi puolitiehen.
Toki työ Hiitolanjoella jatkuu ja lähivuosina on vielä paljon tehtävää. Myös rahoitusta tullaan edelleen tarvitsemaan, jotta merkittävät teot voivat jatkua. Rahoitukseen on osallistunut jo useita tahoja, mistä kaikille niille lämmin kiitos. EU-rahastojen hyödyntäminen on jatkossakin tärkeää. Etelä-Karjalan liiton hallinnoimaa Kaakkois-Suomi – Venäjä CBC-ohjelmaa on voitu hyödyntää tähänastisessa työssä. Uusi rajaohjelma on valmisteilla ja rajayhteistyöhön on rahaa tarjolla tulevaisuudessakin.
Poliittisesta tahtotilasta virinnyt maakuntien, kuntien ja maanomistajien välinen kansallispuistokeskustelu jatkuu edelleen. Mikäli jonakin päivänä kansallispuisto perustetaan Haarikon ympärille, luovat alueet yhdessä hienon luontomatkailukokonaisuuden sekä samalla vastinparin Laatokan luotojen valtavalle kansallispuistolle. Myös Siikalahti, Saimaa Geopark ja sen pitkäjänteinen kehittäminen, UNESCON maailmanperintökohteeksi haettava Saimaan norppasaaristo sekä tuleva Imatran erä- ja luontomuseo vahvistavat maakuntamme vahvuuksien hyödyntämistä niin matkailussa kuin paikallisessa virkistyskäytössä. Hankkeet varmasti myös vahvistavat toinen toistaan.
Etelä-Karjalan maakuntakala järvilohi on nyt saamassa lisää elintilaa. Luontoarvojen ja monimuotoisuuden vaaliminen tuleville polville on meidän tärkeä velvollisuutemme sekä suoranainen elinehto. Toimikoon Hiitolanjoki esimerkkinä ja innoittajana myös muille hyville luontoteoille.
Etelä-Karjalan liitto kiittää lämpimästi kaikkia joen vapauttamiseen osallistuneita tahoja. Virkistysaluesäätiö, WWF, Rautjärven kunta, monet vaelluskalojen ja luonnonystävät, paikalliset toimijat ja lukemattomat muut tahot ovat työtä säästämättä toimineet menestyksekkäästi ja vieneet haaveet konkretiaan. Parhaimmat onnittelut saavutuksista ja menestystä myös tuleviin vaiheisiin!
Ympäristökoordinaattori Laura Blomqvist