Valikko Sulje

Etelä-Karjalan liikenteen vuoden 2021 tilastokatsaus on julkaistu

Imatran raja-asema.

Koronan vaikutus liikenteeseen on ollut vaihtelevaa Suomen EU-ulkorajalla sijaitsevassa Etelä-Karjalassa. Tavaraliikenteessä koronalla ei ole juurikaan ollut vaikutusta, mutta henkilöliikenteessä vaikutus on ollut sitäkin suurempi.

Kansainvälisessä henkilöliikenteessä näkyy vahvasti koronarajoitusten vaikutus. Vuoden 2020 maaliskuussa alkaneen koronasulun myötä henkilöiden ylitykset Suomen EU-ulkorajalla koostuivat aluksi käytännössä vain tavaraliikenteen kuljettajista. Vuoden 2021 aikana henkilöliikenteen määrä Nuijamaan rajanylityspaikalla alkoi kuitenkin kasvaa maltillisesti koronarajoitusten muutosten myötä. Imatran ja Vainikkalan rajanylityspaikoilla sekä Lappeenrannan lentoasemalla muutos oli vähäistä, koska ne olivat suljettuina henkilöliikenteeltä ison osan vuodesta, Imatra ja Vainikkala lähes koko vuoden ja Lappeenrannan lentoasemankin liikenne alkoi uudelleen vasta loppukesästä. Henkilöliikenteen rajoitukset näkyivät tilastoissa myös siten, että Etelä-Karjalan rajanylityspaikkojen osuus kaikista itärajan henkilöiden ylityksistä oli vuonna 2021 oli vain 39 %, kun se aiempina vuosina on ollut yli 50 %.

Kansainvälisessä maanteiden tavaraliikenteessä koronan vaikutus on ollut vähäistä, ja joillakin rajanylityspaikoilla liikenteen määrät ovat jopa kasvaneet koronan aikana. Imatran rajanylityspaikan raskaan liikenteen määrä kasvoi selkeästi vuonna 2021 ollen suurempi kuin neljänä edellisenä vuonna. Nuijamaan rajanylityspaikan raskaan liikenteen määrät kasvoivat juuri ennen koronaa Vaalimaan määriä suuremmiksi, mutta koronarajoitusten myötä Nuijamaa jäi raskaan liikenteen määrissä jälleen Vaalimaan taakse. Vuoden 2021 aikana Nuijamaan raskaan liikenteen määrät kuitenkin nousivat Vaalimaata nopeammin, ja syyskuusta 2021 alkaen Nuijamaa oli jälleen Vaalimaata vilkkaampi. Parikkalan rajanylityspaikan raskaan liikenteen ylitysmäärät pysyivät normaalitasolla, loppuvuodesta kuitenkin kuukausitasolla tarkasteltuna ylitysmäärät laskivat hieman. Etelä-Karjalan rajanylityspaikkojen osuus kaikista itärajan raskaiden ajoneuvojen ylityksistä vuonna 2021 oli 47 %, kun se aiempina vuosina on ollut vähän päälle 40 %. Imatran rajanylityspaikan kasvu koronaa edeltävään vuoteen 2019 verrattuna oli 37 %, mikä vaikutti selvästi Etelä-Karjalan osuuden kasvuun.

Kansainvälisessä rautateiden tavaraliikenteessä koronalla ei ole ollut vaikutusta ainakaan kuljetusmäärien vähenemiseen – ennemminkin päinvastoin. Meriliikenteen pahentunut konttipula on johtanut junaliikenteen ruuhkautumiseen Aasian ja Keski-Euroopan välillä, ja Aasiasta tuodaan entistä enemmän rahtia Eurooppaan Suomen kautta. Konttijunaliikenne Vainikkalan rajanylityspaikalla tuplaantuikin syksyn 2021 aikana, ja Vainikkalan kokonaisliikenne oli vuoden jälkipuoliskolla reilut 20 % vilkkaampaa kuin aiempina viitenä vuotena. Imatran rajanylityspaikalla junavaunujen määrä oli vain hieman alhaisempi kuin keskimäärin viimeisten viiden vuoden aikana. Etelä-Karjalan rajanylityspaikkojen kautta kulkeneiden junavaunujen osuus kaikista Suomen EU-ulkorajan ylittäneistä vaunuista oli 72 %, mikä on samaa luokkaa kuin muutamana viime vuotena.

Kansainvälisessä vesiliikenteessä koronan vaikutus ei näkynyt Saimaan kanavan liikennemäärissä vuonna 2021. Kanavan liikennemäärät kasvoivat jo toista vuotta peräkkäin vuonna 2019 valmistuneen kanavan alaporttien uusimisen jälkeen. Tavaraliikenne Saimaan kanavassa kasvoi 4 % edelliseen vuoteen verrattuna ja 26 % vuoteen 2019 verrattuna.

Liikenteen päästövähennystavoitteisiin pääseminen edellyttää kuljetusmuotojakauman muutosta niin, että liikennettä siirtyy maanteiltä rauta- ja vesiteille. Etelä-Karjalan kautta kulkevassa tavaraliikenteessä on huomattavissa pientä muutosta oikeaan suuntaan. Laajamittaisempi muutos ei ole kuitenkaan mahdollista ennen kuin saadaan tarvittavat investoinnit Karjalan radalle ja siltä rajanylityspaikoille johtaville radoille sekä Saimaan kanavaan. Konttijunaliikenne Vainikkalan rajanylityspaikalla tuplaantui syksyn 2021 aikana, ja arviona on liikenteen kymmenkertaistuminen tulevina vuosina. Koska Vainikkala on jo nyt ajoittain tukossa, tulee Imatran rajanylityspaikan raideliikenteen kansainvälistäminen ja Imatra–Imatrankoski–raja-rataosuuden investoinnit saada toteutettua mahdollisimman nopeasti, jotta liikennettä voidaan ohjata kulkemaan myös Imatran kautta. Väyläviraston tammikuun lopulla julkaisemassa Liikenne 12 -suunnitelman investointiohjelmassa Imatra–Imatrankoski–raja-rataosuus ja myös muut Etelä-Karjalan raidehankkeet ovatkin hyvin mukana, mutta Etelä-Karjalan liitolta ja sen sidosryhmiltä vaaditaan vielä edunvalvontaa, jotta eduskunta myöntää investointiohjelmassa oleville raidehankkeille rahoituksen. Vasta sen jälkeen kuljetusmuotojakauman muutos on mahdollista.

Vuoden 2022 alun liikennetilastojen suurimpana mielenkiinnon kohteena ovat Venäjän asettamat rajoitukset puuntuonnille. Venäjä on rajoittanut puuntuontia maanteitse mm. Vaalimaalla ja vesiteitse Saimaan kanavassa. Nähtäväksi jää, siirtyvätkö Vaalimaan ja Saimaan kanavan puunkuljetukset Nuijamaan ja ehkä osittain myös Imatran rajanylityspaikan maantieliikenteeseen. Jos näin käy, asettaa se haasteita liikenteen päästövähennystavoitteille. Etelä-Karjalan radat olisikin saatava kuntoon, jotta liikenteen määrä maanteillä ei kasva, vaan liikennettä pystytään siirtämään nykyistä enemmän rautateille.

Lisätietoja: Etelä-Karjalan liiton liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen, sonja.tynkkynen@ekarjala.fi tai 040 681 7163