Erikoistutkija ja tulevaisuusryhmän puheenjohtaja Tarja Paananen, Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus ja aluekehitysasiantuntija ja tulevaisuusryhmän sihteeri Anni Laihanen, Etelä-Karjalan liitto
Etelä-Karjalassa on vuodesta 2016 toiminut Etelä-Karjalan ennakointiryhmä, joka viime vuoden puolella muutti nimensä Etelä-Karjalan tulevaisuusryhmäksi. Ryhmää koordinoivat Etelä-Karjalan liitto ja Kaakkois-Suomen elinvoimakeskus. Lisäksi ryhmässä ovat edustettuina
- Lappeenrannan-Lahden teknillinen yliopisto (LUT) ja LAB-ammattikorkeakoulu
- Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymä
- Etelä-Karjalan kauppakamari
- Etelä-Karjalan Yrittäjät
- Lappeenrannan kaupunki (yrityspalvelut)
- Imatran Seudun Kehitysyhtiö Oy
- Työntekijäjärjestöt
- Etelä-Karjalan hyvinvointialue
- Etelä-Karjalan työllisyysalue
Tulevaisuusryhmä toimii alueellisen ennakoinnin ohjausryhmänä ja linkkinä alueen kehitystyössä ja varmistaa, että maakunta reagoi ketterästi ja strategisesti tulevaisuuden tarpeisiin. Teimme syksyllä ennakointikyselyn eteläkarjalaisesta näkökulmasta kiinnostavista signaaleista ja halukkuudesta osallistua konkreettisesti ennakointityöhön ja -tapahtumiin. Tulevaisuusverkostoon pääset sinäkin liittymään täällä: https://liitto.ekarjala.fi/maakuntasuunnittelu/ennakointi/tulkintoja/
Syksyllä 2025 toteutettu ennakointikysely keräsi 26 vastaajaa pohtimaan Etelä‑Karjalan tulevaisuutta heikkojen signaalien kautta. Vastaukset muodostavat kiinnostavan kokonaiskuvan ajasta, jossa elämme: epävarmuus ja murros kietoutuvat rohkeisiin mahdollisuuksiin, varovainen toivo arjen realismiin. Seuraavassa nostamme esiin joitakin keskeisiä havaintoja kyselyvastauksista:
Väestö ja muuttoliike – arjen laatu on Etelä-Karjalan valtti
Moni vastaaja näki, ettei Etelä‑Karjalan suurin kilpailuvaltti ole yksittäinen hanke, vaan arjen sujuvuus. Pääkaupunkiseudun ongelmiin kyllästyneet hakevat kohtuuhintaista, rauhallista ja turvallista elinympäristöä – eikä sen tarvitse olla Saimaan rantamaisemaa, vaan tavallinen, toimiva asuinalue.
Samaan aikaan toisaalta puhuttiin lapsiluvun laskusta ja ”sitoutumiskammosta”, joka näkyy arjen valinnoissa: harrastuksiin sitoutuminen vähenee ja tulevaisuuden epävarmuus heijastuu perheen perustamiseen. Näillä ilmiöillä on pitkällä aikavälillä vaikutuksia koko alueen vetovoimaan ja palveluihin.
Kansainväliset opiskelijat nousivat esiin uudella tavalla – positiivisena signaalina arvojen muutoksesta ja uutena mahdollisuutena alueen väestökehitykselle, jos juurtuminen onnistuu.
Työelämän murros – osaamisesta puhutaan, mutta toisin kuin ennen
Vastaajat nostivat paljon esiin työn ja osaamisen muutoksia. Erityisesti huolettaa nuorten vaikeus kiinnittyä työelämään, koronan aiheuttama käytännön kokemuksen puute ja pelko siitä, etteivät omat taidot riitä sekä työnantajien kokemukset osaamisvajeista, myös kansainvälisillä hakijoilla. Samaan aikaan todettiin, että työurat pirstaloituvat ja kokeneita konkaritekijöitä poistuu organisaatioista. Tämä lisää riskiä hiljaisen tiedon katoamisesta. Tulevaisuus vaatii uudenlaista tapaa oppia ja kehittyä – yhteisöllistä ja jatkuvaa.
Yrittäjyyden ja elinvoiman signaalit – pienetkin muutokset kertovat suurista murroksista
Kyselyssä nousi esiin merkkejä rakenteellisista muutoksista, kuten maataloustuotannon hiipumisesta (esim. maitotilojen väheneminen), matkailualan haavoittuvuudesta venäläismatkailun romahdettua, pk-yritysten vaikeudesta saada rahoitusta ja takauslainoja sekä asuntomarkkinoiden muuttoliikettä jarruttavista muutoksista.
Samaan aikaan näkyy toiveikkuutta: Etelä-Karjala voisi houkutella hyvätuloisia etätyöntekijöitä, jos viihtyisyyteen, maisemointiin ja elinympäristön laatuun panostetaan rohkeammin. Vastauksissa korostui tarve luovalle kaupunkikehittämiselle – ei vain insinööriratkaisuille, vaan kulttuurin, käsityöläisyyden ja monimuotoisuuden vahvistamiselle.
Tekoälyn käytön arkipäiväistyminen näkyi monessa vastauksessa. Esille nostettiin esimerkiksi tekoälypohjaiset kielimallit asiakaspalveluun, pk-yritysten yhteinen data ja ennustemallit, soleiinin kaltaiset uudet teknologiat ja niiden osaamistarpeet sekä energiamarkkinoiden heilunta. Nämä ovat signaaleja, jotka voivat synnyttää alueelle uusia työn muotoja ja innovaatioita, jos niihin tartutaan ajoissa.
Yhteiskunnan ilmapiiri – epävarmuuden keskelle kaivataan valoa
Vastaajat puhuivat paljon tunnelmasta: epävarmuudesta, negatiivisuudesta ja luottamuksen rapautumisesta. Samalla nähtiin, että pieni mutta äänekäs joukko levittää Etelä-Karjalaan positiivista energiaa ja tulevaisuudenuskoa. Heikko signaali voi olla myös se, että ihmiset kaipaavat enemmän onnistumisten tarinoita. Niitä koetaan olevan, mutta ne jäävät helposti varjoon.
Miten ihmiset haluavat osallistua tulevaisuustyöhön?
Kyselyn toinen puoli käsitteli Tulevaisuusverkoston toimintaa. Selkeä viesti oli, että ihmiset haluavat osallistua matalalla kynnyksellä; aamukahvit ja kevyet alustukset ovat suosittuja ja työpajoille on kysyntää, mutta järjestäjä- tai vetovastuut kiinnostavat harvempia.
Sisältötoiveissa korostuivat kolme asiaa:
- Yhden ilmiön syväsukellus
- Konkreettiset, käytännönläheiset teot ja uudet ideat
- Innostus, unelmointi ja menestystarinat
Mitä tämä kaikki kertoo?
Etelä-Karjala on murroksessa – mutta ei tyhjiössä. Heikot signaalit osoittavat, että alueella on paljon piilevää potentiaalia. Arjen laatu ja turvallisuus ovat vahvoja vetovoimatekijöitä. Teknologinen ja ekologinen muutos avaa uusia polkuja. Yhteisöllisyydelle, keskustelulle ja toivolle on tilausta, ja tarve konkreettisille teoille on suurempi kuin koskaan.
Tulevaisuus ei synny yksittäisistä eikä suurisuuntaisistakaan hankkeista, vaan tavallisten ihmisten ajatuksista, keskusteluista ja valinnoista. Kysely osoittaa, että Etelä-Karjalassa on paljon halua katsoa eteenpäin – ei sinisilmäisesti, vaan rehellisen uteliaasti.
Tulevaisuusrukkanen
Palataan vielä Etelä-Karjalan tulevaisuusryhmään, joka kokouksessaan 21.1.2026 keskusteli tulevaisuusryhmän oman toiminnan, eteläkarjalaisen tulevaisuusverkoston ja ennakointitoiminnan kehittämisestä. Ryhmä päätti niin sanotun ”ennakointinyrkin” tai ”työrukkasen” perustamisesta, joka tukee tulevaisuusryhmää valmistelemalla aineistoja, skenaarioita ja signaaleja tulevaisuusryhmälle. Valmisteluryhmä vastaa tiedon keruusta, analyysista ja visualisoinnista sekä suunnittelee ja fasilitoi työpajoja ja osallistavaa ennakointia.
”Tulevaisuusrukkasen” ydintiimi muodostetaan Kaakkois-Suomen elinvoimakeskuksen, Etelä-Karjalan liiton, Etelä-Karjalan työllisyysalueen ja kauppakamarin asiantuntijoista. Kyselyssä yhteystietonsa jättäneitä sekä tulevaisuusverkostoon mukaan ilmoittautuneita kutsutaan myös mukaan, ja rakenne pidetään avoimena ja joustavana kaikille ennakoinnista ja tulevaisuustyöstä kiinnostuneille. ”Tulevaisuusrukkanen” jatkaa tästä omaa toimintaansa eteenpäin kehittäen – haluaisitko sinä tulla mukaan? Ota yhteyttä [email protected]!
Tästä löydät ehdotuksen eteläkarjalaisen ennakoinnin ja tulevaisuustyön kehittämiseksi, josta tulevaisuusryhmä kävi keskustelua.
[Artikkelin kuva on tehty tekoälyä käyttäen.]