Anu Nuutinen, LAB-ammattikorkeakoulu
Arjessa menetelmän ja työkalun erot ovat helposti hahmotettavissa. Kodin elävöittämisen menetelmä on taulun ripustaminen. Taulun seinälle saamiseen käytetään naulaa ja vasaraa, mutta kiinnittämisen työkaluina voisivat olla myös ruuvi ja ruuvimeisseli. Kielioppaan mukaan menetelmä on tuloksen saavuttamiseksi käytettävä järjestelmällinen tapa tai keino (Itkonen 2002). Työkalu on väline, jota menetelmässä käytetään.
Jos aihe itsessään on vieras, termistö ja siten itse asia voivat mennä sekaisin. Mitä ovat ennakoinnin menetelmät ja työkalut? Ennakointimenetelmiä-Google-haku tuottaa myös tekoäly-yhteenvedon. Siinä mainitaan menetelmänä mm. skenaariotyö, jossa luodaan erilaisia tulevaisuuskuvia ja niiden avulla varaudutaan erilaisiin tulevaisuuksiin. Hakusanojen ”ennakoinnin työkaluja” tulos sisältää skenaariotyöskentelyn eli vaihtoehtoisten tulevaisuuden kehityskulkujen kartoittamisen. Kuvaukset ovat samankaltaisia.
Samaan menetelmään on useita vaihtoehtoisia tai peräkkäisiä työkaluja
Skenaarioita rakennetaan, jotta tulevaisuuden mahdolliset suunnat tulisivat huomioitua kattavasti. Syyt, miksi tulevaisuuteen halutaan varautua sekä skenaarioiden jatkokäyttö riippuvat organisaatiosta. Skenaarioiden menetelmä-työkalu-yhdistelmä voi olla selkeämpi kuin mitä tekoälyn vastaus antaa ymmärtää. Skenaarioiden luomisen tyypillisiä työkaluja ovat tulevaisuustaulukko, skenaarioakselit eli vaikutus-epävarmuus-akselit ja tulevaisuusverstas (kuva 1).
Kuva 1. Työkaluja skenaarioiden luomiseen. (Kuva: Anu Nuutinen)
Tulevaisuusverstas on aivoriihimäinen, tyypillisesti pitkäkestoinen, osallistava prosessi (Rubin 2004a). Sen järjestämisessä voidaan käyttää tulevaisuuspyörää, jossa etsitään ilmiöiden tai tapahtumien ensimmäisen, toisen ja kolmannen vaiheen vaikutuksia (Nurmi 2004). Yksi syöte tulevaisuuspyörässä ovat heikot signaalit, mahdollisen isomman ilmiön ensimerkit.
Termistö limittyy, sillä tulevaisuusverstaasta sanotaan, että sen avulla voidaan löytää heikkoja signaaleita (Rubin 2004a) (kuva 2). Heikkoja signaaleita käytetään syötteinä myös skenaarioiden rakentamisen vaihtoehtoisessa tavoissa, tulevaisuustaulukoissa, joissa riveille kirjataan oleellisia muutosvoimia ja sarakkeisiin niiden mahdollisia, toisensa poissulkevia lopputulemia. Taulukosta poimitaan loogisia tulevaisuuspolkuja ja muodostetaan tulevaisuuskuvia. Kun tulevaisuuskuviin johtavat toimenpiteet sanoitetaan, saadaan skenaarioita.
Kuva 2. Heikot signaalit voivat olla sekä työkalun syöte että sen tulos. (Kuva: Anu Nuutinen)
Määrittely vaihtelee
Koska heikkoja signaaleita kuvaa epävarmuus, niiden tunnistamiseksi on hyvä olla työkaluja. Sitra tarjoaa heikkojen signaalien keräämiseen Heikot signaalit -luotainta ja tulkintaan muutoksen ensioireiden miettimistä tai spekulointia tulevaisuuksilla (Poussa & Ylikoski 2025). Onko heikkojen signaalien tulkitseminen ennakoinnin menetelmä? Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit -sivusto ei listaa näitä menetelmiksi (Kotivainio 2025), vaan heikot signaalit esitellään tulevaisuudentukijan työkaluina (Aalto 2025). Heikot signaalit voidaan luokitella myös skenaarioihin vertautuvaksi tulevaisuustietoisuuden tavaksi, jossa menneisyyden tiedon merkitys sekä asiapohja ovat hieman pienempiä kuin skenaarioissa (Kuosa & al. 2024).
Tekoälyä hyödyntäessä kannattaa olla tarkkana, sillä kehotteen mukaan samat asiat ovat välillä menetelmiä, välillä työkaluja. Heikot signaalit Copilot sijoittaa menetelmäksi tai menetelmän ja työkalun väliin (Microsoft 2026c). Asiantuntijoidenkin kirjoittama teksti voi sekoittaa. Tulevaisuustaulukko saattaa olla menetelmä ja skenaariosuunnittelu työkalu (Kuosa & al. 2024) tai otsikkona on ”Skenaariomenetelmä työkaluna” (Rubin 2004b).
Tärkeintä on toteutus
Kirjoituksen alkuperäisenä tarkoituksena oli tarjota selventävä jako ennakoinnin menetelmiin ja työkaluihin. Termistö kuitenkin muuttui yhä päällekkäisemmäksi mitä useampaa lähdettä käytti. Tiukan listauksen sijaan johtopäätöksenä on, että sanan merkitys vaihtelee tilanteen, käyttäjän sekä käyttäjän keskittyneisyyden mukaan. Sama asia voi toisinaan olla menetelmä ja joskus sitä käytetään jonkin toisen tarkoituksen saavuttamisen työkaluna. Menetelmään voi olla tarjolla useita työkaluja ja tietty työkalu käy useisiin menetelmiin.
Aiheesta kiinnostuneen kannattaa tutustua lähteenä käytettyyn Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit -sivustoon ja sen tarjoamiin aakkosellisiin metodihakuun (Kotivainio 2025) ja käsitesanastoon (Rubin 2004c) sekä Sitran työkalupakkiin (2026).
Termistön oikeaoppista hallintaa tärkeämpää on ennakoinnin tekeminen. On tavoite, mitä halutaan saavuttaa eli miksi ennakoidaan, on suunnitelma tavoitteeseen pääsemiseksi ja sopivia työkaluja, joilla suunnitelmaa toteutetaan.
Kirjoittaja Anu Nuutinen toimii LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä asiantuntijana organisaatioiden ennakointiosaamista vahvistavassa KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi -hankkeessa (LAB 2026). Hanke on Europan unionin osarahoittama. Julkaistu aiemmin 13.5.2026 LAB Focus -blogissa: https://blogit.lab.fi/labfocus/ennakoinnin-menetelma-vai-tyokalu/
Lähteet
Aalto, H-K. 2025. Villit kortit, tulevaisuuspyörät ja heikot signaalit – mitä kaikkea on tulevaisuudentutkimus? TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Viitattu 24.4.2026. Saatavissa https://tulevaisuus.fi/
Itkonen, T. 2002. Uusi kieliopas. 2. uudistettu painos. Tampere: Kustannusosakeyhtiö Tammi.
Kotivainio, W. 2025. Muita metodeja. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Viitattu 24.4.2026. Saatavissa https://tulevaisuus.fi/keskeisia-metodeja/muita-metodeja/
Kuosa, T., Stucki, M., Sandal, G., & Wit. S. 2024. Scenario Planning: A Step-by-Step Guide. Futures Platform. Viitattu 23.4.2026. Saatavissa https://www.futuresplatform.com/ebook/scenario-planning-handbook-step-by-step-guide
LAB. 2026. KaakkoACT – Ennakoiva tieto toiminnaksi. Hanke. LAB-ammattikorkeakoulu. Viitattu 23.4.2026. Saatavissa https://lab.fi/fi/projekti/kaakkoact-ennakoiva-tieto-toiminnaksi
Nurmi, T. 2024. Tulevaisuuspyörä verstastyöskentelyssä. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Viitattu 24.4.2026. Saatavissa https://tulevaisuus.fi/keskeisia-metodeja/tulevaisuusverstas/tulevaisuuspyora-verstastyoskentelyssa/
Poussa, L. & Ylikoski, T. 2025. Heikkoja signaaleja tulevaisuudesta. Opas havainnointiin ja tulkintaan. Sitra. Viitattu 28.4.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/wp-content/uploads/2025/01/heikot_signaalit_-opas_saavutettava.pdf
Rubin, A. 2004a. Tulevaisuusverstas. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Viitattu 24.4.2026. Saatavissa https://tulevaisuus.fi/keskeisia-metodeja/tulevaisuusverstas/
Rubin, A. 2004b. Skenaariomenetelmä työkaluna. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Viitattu 23.4.2026. Saatavissa: https://tulevaisuus.fi/keskeisia-metodeja/skenaariot/skenaariomenetelma-tyokaluna/
Rubin, A. 2004c. Käsitesanasto. TOPI – Tulevaisuudentutkimuksen oppimateriaalit. Tulevaisuuden tutkimuskeskus, Turun yliopisto. Viitattu 29.4.2026. Saatavissa https://tulevaisuus.fi/lisamateriaalit/kasitesanasto/
Sitra. 2026. Tulevaisuuden tekijän työkalupakki. Viitattu 29.4.2026. Saatavissa https://www.sitra.fi/tulevaisuuden-tekijan-tyokalupak