Valikko Sulje

Vähäst paljo tulloo, kipinäst tuli syttyy

Aika on mielenkiintoinen asia. Joku ajanjakso tuntuu pidemmältä, kuin se on ollut, ja toinen mennee hujauksessa. Aika on nyt mielessäni, kun työrupeamani Etelä-Karjalan liitossa on päättymässä. Kulunut hivenen vajaa kymmenen vuotta tuntuu numerona pitkältä ajanjaksolta, mutta on hujahtanut hetkessä. Tuona aikana Etelä-Karjalassa on työskennellyt kolme maakuntajohtajaa, ja maakunnan liitossa on ollut varsin paljon muutakin vaihtuvuutta. Moni asia on kotimaakunnassamme mennyt eteenpäin ja muuttunut, ja toisaalta monen asian olisi toivonut kehittyvän vauhdikkaammin.

Mitä tuo vajaa kymmenen vuotta on minulle tarkoittanut? Se on pitänyt sisällään kolmen maakuntaohjelman valmistelua ja seurantaa, useita maakuntaohjelman toimeenpanosuunnitelmia, kaksiosaisen maakuntahistorian suunnittelun ja toteuttamisen, kaksi matkailustrategiaa, lukemattomia palavereja kokoushuoneissa ja viime aikoina Teamsissa sekä innostavia keskusteluja esimerkiksi kulttuurityöryhmässä.

Se on tarkoittanut innostumista ja ahkeroimista sekä mukana oloa hienoissa, yhdessä tehdyissä asioissa, kuten Imatran erä- ja luontokulttuurimuseon sijainnin lobbaamisessa. Joskus aluekehittäminen on melkoista urakoimista, toisinaan flow-tilassa tapahtuvaa ajatuksen lentoa. Siinä on imua, koska kaikki me haluamme olla osa tulevaisuutta, jonka näemme tätä päivä parempana – tai ainakin minä positiivisena kehitysoptimistina uskon niin.

Millainen on sitten Etelä-Karjalan tulevaisuus? Me eteläkarjalaiset olemme hyviä yhteistyöntekijöitä; tunnemme toisemme ja toistemme toimintatavat. Olemme helposti lähestyttäviä, suorastaan ihmisten välisen toiminnan liimaksi käypiä kumppaneita ja puhumme luontevasti myös tuntemattomille ja pyytämättä. Toki olemme välillä eri mieltä, mutta suurista linjoista on maakunnassamme hyvä yhteisymmärrys. Etelä-Karjalassa uusinajattelemme ja tartumme toimeen.

Etelä-Karjala sijaitsee pelipaikalla. Saimaa ja muu järviluonto sekä lyhyt matka pääkaupunkiseudulle ja Pietariin antavat hyvät raamit esimerkiksi monipaikkaiselle asumiselle ja etätyölle. Työelämä ei jonakin päivänä päättyvän koronapandemian jälkeen ole enää entisenlainen. Digitalisaatio olisi muuttanut sen muutenkin, mutta nyt muutos tuli hetkessä ja kattavana. Näihin mahdollisuuksiin nojaava väestönkehityksen trendin kääntäminen olisi meille iso asia ja siitä on pieniä signaaleja. Tämän vuotinen, mitä ilmeisimmin koronaan liittyvä, positiivinen muuttokehitys pitää saada pysyväksi. Se edellyttää toimivia tietoliikenneyhteyksiä koko maakuntaan, työpaikkoja, vetovoimaista ilmapiiriä ja palvelutarjontaa sekä tulijoiden lämmintä vastaanottoa.

Yhdessä tekemistä tarvitaan myös maakuntarajojen yli. Saimaan matkailussa teemme sitä Etelä-Savon ja Varkauden kanssa. Tuohon tekemiseen olisi tärkeää saada lisää resursseja, jotta matkailijat eivät enää hämmentyisi erilaisten Saimaa-sivustojen ja brändien kanssa. Matkailussa tärkeintä olisi saada kotimaiset ja pandemian hellitettyä myös ulkomaiset matkailijat Saimaan alueelle ja itäiseen Järvi-Suomeen. Sen jälkeen voimme antaa heille mieleenpainuvia elämyksiä koettavaksi ja tuttavilleen kerrottavaksi. Tämä edellyttää myös saavutettavuudesta ja myynnistä huolehtimista.

Aivan oma lukunsa yhteistyössä on ollut yhdessä neljän Itä-Suomen maakunnan kanssa toteutettu Saimaa-ilmiö, joka on muuttanut ajatteluamme ja lisännyt yhdessä tekemistä niin maakuntarajojen kuin kaikkien muidenkin rajojen yli. Jos emme tästä kokemuksesta ota opiksemme ja jatka yhteistyötä sitä syventäen, hakkaamme typeryyttämme päätämme siihen kuuluisaan Karjalan mäntyyn. Saimaa-ilmiö on muuttamassa Itä-Suomen tarinan suuntaa pysyvästi. Se antaa meille selkärankaa ja henkselit paukuteltavaksi. Ja seuraavalla hakukerralla muutos on jo niin näkyvä ja uskottava, että saamme yhdessä myös sen tavoitellun kulttuuripääkaupungin statuksen.

Etelä-Karjala on minulle rakas kotimaakunta. Olen tehnyt sen sekä sen asukkaiden ja vapaa-ajanasukkaiden eteen työtä täydestä sydämestä. Kiitos tästä mahdollisuudesta Etelä-Karjalan liitolle ja kiitos kaikille niille organisaatioille ja ihmisille, joiden kanssa olen saanut työskennellä. Haluan myös uudessa tehtävässäni Lappeenrannan kulttuurijohtajana vahvistaa Etelä-Karjalan elin- ja lumovoimaa kahden eteläkarjalaisen sananlaskun hengessä eli
”Ko keinot loppuut ni kostit auttaat” ja ”Antaa männä, tie on auk taivasta myöten”.

Kehittämispäällikkö Anu Talka siirtyy Lappeenrannan kulttuurijohtajaksi syyskuussa 2021
p: 358 40 350 8111