Etelä-Karjalan liitto koordinoi vuosittain maakunnan aluekehittämisen tilanne- ja kehityskuvan valmistelun työ- ja elinkeinoministeriölle. Joulukuussa valmistunut Etelä-Karjalan aluekehittämisen tilanne- ja kehityskuva 2024 toimii pohjana mm. poikkihallinnollisille aluekehittämisen keskusteluille, jotka käydään maaliskuussa 2025 temaattisina keskusteluina, ja valmisteilla olevan Etelä-Karjala-ohjelman 2026–2029 tilannekuvaosiolle.
– Maakuntamme aluekehittämisen tilanne- ja kehityskuva muodostuu tilastotiedoista ja asiantuntija-arvioista. Laadinta tehdään vuosittain yhteistyössä mm. valtion ja kuntien aluekehittäjien kanssa. Maakuntaohjelmaa varten tilannekuvaa päivitetään vielä, kun uusinta tietoa on saatavilla. Meidän kaikkien etu on, että tilanne- ja kehityskuva maakunnastamme perustuu mahdollisimman ajantasaiseen tietoon ja tulkintaan, toteaa Etelä-Karjalan liiton aluekehityspäällikkö Laura Peuhkuri.
Etelä-Karjalan kehitys on ollut viime vuodet uuden suunnan etsimistä monin tavoin, mutta erityisesti matkailuun tukeutuvien kaupan ja palveluiden aloilla. Haasteita on tullut myös metsäteollisuudelle, jonka raaka-ainelogistiikka on muuttunut nopeasti. Uusia avauksia on tullut bio- ja kiertotalouden alalla, mille pyritään rakentamaan teollista kehittämiskeskittymää alueelle. Uusia energiateknologiaan liittyviä avauksia on kasvuyritysten, pk-yritysten ja TKI-toimijoiden toimesta tullut alan ollessa nosteessa energiakriisin takia. Korkeakoulukampus on keskeinen vetovoimatekijä myös kansainvälisille opiskelijoille ja tutkijoille.
Osaavaa työvoimaa tarvitaan maakunnassa samaan aikaan kuin työttömyys kasvaa monilla mittareilla. Monipuolisella ja kattavalla koulutustarjonnalla sekä kehittämällä uusia palveluita maahanmuuttajien kotouttamiseen pyritään varmistamaan, ettei osaaminen muodostu kasvun esteeksi. Myös julkisella sektorilla osaajia tarvitaan eri aloille myös jatkossa. Maakunnan väestön terveys ja hyvinvointi eivät jakaudu tasaisesti, ja sairastavuus on korkeaa. Hyvinvointia edistävään yhteistyöhön panostetaan monialaisessa yhteistyössä. Luonnon saavutettavuus ja monimuotoisuus voivat lisätä terveyttä ja hyvinvointia sekä alueella asuville että vieraileville. Monimuotoisuuden edistäminen vaatii aktiivisia toimia ja sille luodaan edellytyksiä mm. alueidenkäytön suunnittelulla.
Työikäisen väestön osalta kansainvälistymisessä nähdään potentiaalia luonnolliselta väestönkehitykseltään heikentyvällä alueella. Kuntatasolla tilanne on moninainen: Lappeenranta kykenee väestön nettolisäykseen jo nykyisellään, mutta Imatralla ja muissa Etelä-Karjalan kunnissa väestö on vähenevä. Maakunnassa vapaa-ajan asuminen tuo kausivaihtelua erityisesti maaseutu- ja saaristokuntiin. Monipaikkaisuus mahdollistaa myös vapaa-aikaa pidemmät viipymät, mikäli tietoliikenne- ja puhelinyhteydet ovat toimivat. Rajan läheisyys tuo tähän paikoitellen erityishaasteita.
Etelä-Karjala on HINKU-maakunta, millä on tavoitteena vähentää kasvihuonekaasupäästöjään vuoteen 2030 mennessä 80 % verrattuna vuoteen 2007. Tavoite on erittäin kunnianhimoinen, mutta sen eteen on tehty töitä tavoitteellisesti. Päästövähennystavoitteen saavuttamiseksi tarvitaan lisää uusiutuvan energian tuotantoa ja hiilinieluja. Maakunnan erityispiirteitä ovat vesistöt ja saaristoisuus, mikä tuo haasteita mm. liikenteen järjestämiselle. Raideliikenteen kehittäminen on pitkän aikavälin tavoite, mutta ei tuo helpotusta lähivuosiin.
Lisätiedot:
Aluekehityspäällikkö Laura Peuhkuri p. 040 631 5970 [email protected]