Etelä-Karjalan liitto toimii aluekehittämisen viranomaisena. Viranomaistyö sisältää aluekehittämisen strategista suunnittelua, kuten maakuntaohjelmaprosessin koordinoinnin. Maakuntaohjelma ohjaa myös kansallisten ja EU-rahoitusinstrumenttien kohdentamista. Liitto edistää toiminnallaan monin eri tavoin maakunnallista edunvalvontaa ja tiedonvaihtoa myös maan rajojen ulkopuolella. Eräs tällainen foorumi on aluekehityksen ja -suunnittelun pohjoismaisen yhteistyöohjelman toimeenpanoa ohjaava ”Vihreät, innovatiiviset ja resilientit alueet”-teemaryhmä, jossa Etelä-Karjalan liiton aluekehityspäällikkö Laura Peuhkuri on edustanut kaikkia Suomen maakuntien liittoja. Hänet on hiljattain valittu jatkamaan työtä myös tänä vuonna alkavalla uudella toimikaudella.
– Pohjoismaiden ministerineuvosto on hyväksynyt vuonna 2024 vuosiksi 2025–2031 Pohjoismaisen yhteistyöohjelman, jonka sisällä tämä aluekehittämiseen ja aluesuunnitteluun keskittyvä teemaryhmämme toimii. Toimintansa aloittava ”kilpailukyinen ja osallistava vihreä siirtymä” -teemaryhmä laatii oman työsuunnitelmansa ja pyrkii tunnistamaan aiheita, joilla olisi lisäarvoa pohjoismaiselle yhteistyölle. Teemaryhmän sihteeristö tulee Nordregiosta, joka on pohjoismaiseen aluekehitykseen, aluepolitiikkaan ja aluesuunnitteluun keskittynyt tutkimuslaitos, kertoo Peuhkuri.
Yhteistyöohjelman toimeenpanoa varten on perustettu yhteensä kolme teemaryhmää. Teemaryhmään kuuluu noin 3-4 jäsentä jokaisesta Pohjoismaasta ja se kokoontuu noin neljä kertaa vuodessa, joista kaksi on etäkokouksia ja kaksi läsnäkokouksia eri Pohjoismaissa. Tällä kaudella vihreään siirtymän teemaryhmässä on Suomesta edustus kahdesta eri ministeriöstä (TEM, MMM) sekä maakunta- ja kuntatasolta. Syksyn kokous järjestetään marras-joulukuussa toteutettavan Nordregio Forum -tapahtuman yhteydessä. Tällöin eri teemaryhmät tapaavat ja pitävät yhteisiä työpajoja tai kokouksia. Teemaryhmän tavoitteena on tuottaa uutta tietoa ja analyysia Pohjoismaissa ajankohtaisista kysymyksistä omaan aihealueeseensa liittyen. Nordregio kokoaa myös kattavaa State of the Nordic Region -tilastoraporttia vuosittain. Tilastovertailusta saa uusinta tietoa esimerkiksi Pohjoismaiden väestönkehityksestä, työllisyystilanteesta ja taloudesta niin valtio-, maakunta-, kunta- kuin myös kaupunkitasolla.
– Tapaamisissamme olemme keskustelleet paljon yhteisistä haasteistamme ja niiden ratkaisemisesta. Turvallisuus- ja geopoliittisen tilanteen muututtua Pohjoismaiden yhteisen äänen kuuluminen eri foorumeilla on tullut entistä tärkeämmäksi. Samantyyppiset haasteet kuten väestönkehitys, työvoiman saanti ja asuntomarkkinoiden tilanne myös yhdistävät meitä. Teemaryhmässämme tiedonvaihto eri maiden tilanteesta esim. vihreän siirtymän osalta on tärkeää. Mikä missäkin maassa on nykytilanne? Onko esimerkiksi noussut esille joitain niin isoja riskejä, etteivät ilmastotavoitteet toteudu?, kertoo Peuhkuri teemaryhmän toiminnasta.
Pohjoismaisen yhteistyön merkitys on kasvanut geopoliittisen tilanteen myötä myös itäisessä Suomessa. Kaakkois-Suomi-Venäjä rajaohjelmasta siirrettiin kehittämisvaroja Central Baltic Interreg -ohjelmaan, missä on mukana yhteistyöalueita Baltiasta ja Ruotsista. Erityisesti Ruotsissa on myös laajan mittakaavan kehittämistä vihreän siirtymän investointien ansiosta, mikä uudistaa aluetaloutta, mutta tuo myös mukanaan positiivisen rakennemuutoksen haasteet. Tämä on kiinnostavaa myös monille Suomen maakunnille.
Henkilökohtaisella tasolla teemaryhmä tarjoaa Peuhkurille verkostoitumisen lisäksi perspektiiviä eri aiheiden pohtimiseen.
– On virkistävää kuulla pohdintoja kansainvälisiltä eri alojen kollegoilta niin sanotun oman kuplan ulkopuolelta. Ja tietenkin se piristää, että vaikka virallinen työkielemme on englanti, saa välillä puhua ruotsia.
Lisätietoa: aluekehityspäällikkö Laura Peuhkuri, p. 040 631 5970, [email protected]
(Kuva: Teemaryhmä kokoustaa Kööpenhaminassa Pohjoismaiden neuvoston tiloissa. Kuvaaja: Laura Peuhkuri.)