Etelä-Karjalan liittoMusta joutsen lensi rajalle

Musta joutsen lensi rajalle

(Maakuntajohtajan blogi 17.3.2020 julkaistu myös Fb-päivityksenä)

Eversti Blomqvist ja maakuntajohtaja Viialainen seisovat kuvassa ja selailevat kirjaa.
Kaakkois-Suomen rajavartioston komentaja, eversti Vesa Blomqvist tapasi Etelä-Karjalan liiton edustajia 12.3.2020.

Viime viikon torstaiaamuna ei vielä arvattu, että tämän viikon torstaina illalla raja suljetaan, vaikka koronasta komentajan kanssa puhuttiinkin.

Alkuvuonna ylitykset Kaakkois-Suomen raja-asemilla olivat reippaassa nousussa. Tammi-helmikuussa jopa 30 prosentin kasvu edellisvuoteen verrattuna ja vielä viikko sitten noin +20 prosenttia.

Sitten laskeutui itärajallekin musta joutsen.

Kun rajaepidemian takia joudutaan sulkemaan, menettävät Etelä-Karjalan kaupat, matkailu- ja muut palveluyritykset myyntiä noin miljoonaa eruoa päivässä. Em. kasvuluvuilla lisäostovoima naapurista Etelä-Karjalaan olisi tänä vuonna voinut edellisvuosien tutkimusten (TAK Oy) perusteella olla 360–400 M€.

Vappuun mennessä tuloja jää saamatta jo noin 40 M€. Se on melkoinen shokki yrityksille, eikä voi olla johtamatta lomautuksiin, irtisanomisiin ja jopa konkursseihin.
Valtion, pankkien, vuokranantajien, eläkeyhtiöiden ja jokaisen, joka voi auttaa, vastaantuloa tarvitaan. Itse kunkin pitäisi käyttää paikallisia palveluja nyt mahdollisimman paljon, jotta isku aluetalouteen ja työllisyyteen jäisi mahdollisimman pieneksi.

Selvää kuitenkin on, että maakunta tarvitsee myös valtiovallan erityistoimia, koska me kärsimme matkustusrajoituksista poikkeuksellisen paljon. TEM:n vastuulla olevassa aluepolitiikassa (mm.rakennerahasto-ohjelma) on syytä tunnistaa raja-alueen erityisasema ja lisärahoitustarve ja Imatran seutukunta on nostettava valtiontukien osalta parempaan II luokkaan.

Hätääntymisen ja lamaantumisen sijasta on rohjettava katsoa myös tulevaisuuteen, sillä epidemia päättyy aikanaan ja tästäkin me varmasti selviämme, yhdessä.

Siksi lähivuosille jo pääteyt ja suunnitellut investoinnit Etelä-Karjalaan, kuten Parikkalan ylityspaikan kansainvälistäminen 2024, Saimaan kanavan sulkujen pidennys 2022-2023, Imatran raideliikenteen kansainvälistäminen (Luumäki-Imatra-Raja-kaksoisraidehankkeen loppuunsaattaminen) ja myös hallitusohjelman mukainen Kutilan kanavahanke, tarvitaan nyt entistäkin kipeämmin.

Lähiaikoina olennaisinta on varmistaa terveydenhuollon toimintakyky ja suojella riskiryhmiä. Siksi poikkeustoimet olivat tarpeen.

Mutta elämä jatkuu ja tästäkin kriisistä varmasti selvitään. Yhdessä.

Maakuntajohtaja Matti Viialainen