Etelä-Karjalan maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä piti kesäkuun kokouksensa Imatralla. Kokouksen teemana oli matkailun saavutettavuuden parantaminen Etelä-Karjalassa, ja liikennejärjestelmätyöryhmän varsinaisten jäsenten lisäksi kokoukseen osallistui myös matkailupuolen edustajia. Maakunnan hyvä ulkoinen ja sisäinen saavutettavuus sekä toimivat matkaketjut ovat avainasemassa matkailukohteiden kestävää saavutettavuutta kehitettäessä.
Kestävän matkailun haasteena liikenteen päästöt
Etelä-Karjalassa – niin kuin kaikkialla muuallakin – matkailukohteet sijaitsevat eri puolilla maakuntaa ja monet niistä myös kaukana kaupunkien ja kuntien keskuksista, ja sen vuoksi liikenneyhteyksien järjestäminen niille on haastavaa.
Matkustaminen kohteeseen on matkailun suurin kasvihuonekaasupäästöjen aiheuttaja: liikenteen osuudeksi globaalin matkailun kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on arvioitu 82–90 %. Lentoliikenteen osuus on 54–70 %, ja loput liikenteen päästöistä aiheutuu pääosin tieliikenteestä – raide- ja vesiliikenteen osuuksien ollessa vain muutamia prosentteja. Suomessa tuotetuista kasvihuonekaasupäästöistä lähes neljännes syntyy tieliikenteestä, ja tieliikenteen osuus kaikista liikenteen päästöistä on noin 95 %.
Kestävyys ja jatkuva pyrkiminen kohti vähähiilisyyttä on matkailuyritysten ja alueiden tulevaisuuden elinehto. Sen vuoksi matkailukohteisen saavutettavuuden parantamiseen tarvitaan nykyistä vähäpäästöisempiä kulkutapoja. Perinteisesti pitkät matkat on tehty lentäen ja lyhyemmät matkat henkilöautolla. Päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi ulkoista saavutettavuutta tulisi parantaa lentämisen sijasta raideliikenteellä ja sisäistä saavutettavuutta esimerkiksi paikallisilla liikkumispalveluilla.
Raideliikenne keskeisessä roolissa kestävän matkailun kehittämisessä
Raideliikenne on keskeisessä roolissa, kun kehitetään kestävää matkailua. Toimiva henkilöjunaliikenne on erityisen tärkeää ulkoisen, mutta myös sisäisen saavutettavuuden kannalta. Etelä-Karjalassa raideliikenteen kulkutapaosuuden lisääminen vaatii henkilöjunaliikenteen kehittämistä Karjalan radalla ja Parikkala–Savonlinna-välisellä radalla.
Raideliikenteen kehittäminen tarkoittaa kaukoliikenteen vuorotarjonnan parantamista ja lähijunaliikenteen kehittämistä. Lähijunaliikenne mahdollistaisi junien pysähtymisen nykyistä useammassa paikassa, jolloin moni matkailukohde olisi nykyistä paremmin saavutettavissa myös junalla.
Polkupyörien nykyistä laajemmat kuljetusmahdollisuudet kaukojunissa on myös tärkeä henkilöjunaliikenteen kehittämiskohde. Etelä-Karjalassa on panostettu pyörämatkailuun, ja maakunnassa on runsaasti erilaisia teemareittejä ja luontomatkailukohteita, jotka houkuttelevat pyörämatkailijoita maakuntaan. Tämän vuoksi pyörien kuljetusmahdollisuutta junissa on tärkeää parantaa.
Toimivat matkaketjut vähentävät päästöjä
Kaikki Etelä-Karjalan kunnat ja matkailukohteet eivät ole suoraan raideliikenteellä saavutettavissa, minkä vuoksi tarvitaan myös kestäviä matkaketjuja radan varrelta kuntakeskuksiin ja matkailukohteisiin – mukaan lukien Saimaalla sijaitsevat saarikohteet.
Liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksessa ideoitiin matkaketjuja, jotka mahdollistaisivat vähäpäästöisen liikkumisen maakunnassa. Yhtenä ajatuksena nousi esiin matkaketjut, jotka alkaisivat Lappeenrannan ja Imatran rautatieasemilta ja kulkisivat ympyräreittiä pienten kuntien kuntakeskusten ja suurimpien matkailukohteiden kautta. Kuntakeskuksista ja muista pysähdyspaikoista matkailijat voisivat jatkaa matkaansa omilla tai vuokratuilla polkupyörillä tai paikallisilla liikkumispalveluilla kohti määränpäätä. Lappeenrannan ja Imatran lisäksi matkaketjut voisivat alkaa suoraan myös nykyisiltä Joutsenon, Simpeleen ja Parikkalan asemilta sekä mahdollisilta uusilta seisakkeilta: Taavetti, Luumäki, Lauritsala, Rauha, Vuoksenniska, Rautjärven asema ja Särkisalmi.
Onko lentoliikenteellä roolia kestävässä matkailussa?
Lentämisen päästöt ovat junaan verrattuna merkittävät: junalla 440 km matkustaminen tuottaa noin 1 kg hiilidioksidipäästöjä, kun sama matka lentäen aiheuttaa 207 kg hiilidioksidipäästöt. Lentäminenkin on kuitenkin muuttumassa koko ajan päästöttömämpään suuntaan, minkä vuoksi on hyvä ylläpitää nykyisiä lentokenttiä, jottei niitä tarvitse rakentaa uudestaan siinä vaiheessa, kun lentäminen muuttuu vähempipäästöiseksi.
Lentoliikenteellä tavoitellaan erityisesti kansainvälisten matkailijoiden mahdollisuuksia saapua Etelä-Karjalaan. Lappeenrannan lentoasemalla on tällä hetkellä yksi reittilentoyhteys, eli Ryanairin reittilento Lappeenrannan ja Italian Bergamon välillä. Muilta osin lentoliikenteessä turvaudutaan Helsinki-Vantaan lentoaseman tarjontaan ja sieltä jatkoyhteydellä esimerkiksi junaa hyödyntäen maakuntaan.
Liikennejärjestelmätyöryhmän kokouksessa keskusteltiin myös mahdollisten charter-lentojen järjestämisestä Lappeenrantaan. Lisäksi keskusteltiin Savonlinnaan charter-lennoilla saapuvien matkustajien houkuttelemisesta Etelä-Karjalan puolelle Savonlinnan ja Parikkalan välillä kulkevia junia hyödyntäen. Charter-lentojen järjestäminen on edullisempaa kuin reittilentojen järjestäminen, lisäksi charter-lennoilla saapuville matkailijoille on helpompi tehdä kohdennettua markkinointia maakunnan matkailutarjonnasta. Samalla voidaan kertoa kestävistä kulkutapavaihtoehdoista lentoasemalta matkailukohteisiin, jolloin matkailijalla on mahdollisuus valita mahdollisimman vähähiilinen kulkutapa maakunnan sisällä ja näin pystyä pienentämään matkansa kokonaishiilijalanjälkeä – ja siten edistämään kestävää matkailua.
Miten tästä eteenpäin?
Matkailulla on suuri merkitys maakunnan ja kuntien taloudelle, koska matkailu luo uusia yrityksiä, infrastruktuuria, työtä ja toimeentuloa. Tavoitteena on, että ensi vuoden kesäsesongin aikaan maakunnassa on kestäviin kulkutapoihin perustuvia matkaketjuja, joita hyödyntäen matkailijat pääsevät tutustumaan Etelä-Karjalan matkailukohteisiin. Etelä-Karjala on täynnä erinomaisia kohteita, joita voimme ylpeinä esitellä maakuntaan saapuville matkailijoille, ovatpa he sitten kiinnostuneita pyöräilystä, luontomatkailusta, vesistömatkailusta, rajasta, historiasta, ruuasta, kulttuurista – tai haluat ainoastaan rentoutua kaikessa hiljaisuudessa.
Lisätietoa: liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen, [email protected]
Etelä-Karjalan maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä
Etelä-Karjalassa on tehty pitkään jatkuvaa maakunnallista liikennejärjestelmätyötä eri toimijoiden laajana yhteistyönä. Etelä-Karjalan liikennejärjestelmätyöryhmässä ovat Etelä-Karjalan liiton lisäksi jäseninä Imatran ja Lappeenrannan kaupungit, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat, Etelä-Karjalan kauppakamari, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Väylävirasto, Traficom, Kaakkois-Suomen rajavartiosto, Tulli ja VR. Työryhmän kokouksiin kutsutaan kokousteemaan liittyen myös muita asiantuntijoita.