On suuri ilo ja kunnia tuoda maakunnan tervehdys tähän upeaan juhlaan historiallisessa ympäristössä. Linnoitusmiljöö on mitä parhain juhlapaikka muistuttamaan rajaseudun pitkästä, vaiherikkaasta historiasta ja Luumäen kunnan ja seurakunnan vuosisatojen taipaleesta tähän päivään.
380-vuotisjuhlat ovat hienoa jatkoa Etelä-Karjalan kuntien juhlavuosille. Viime vuonna saimme juhlia Taipalsaarta – tänä vuonna Luumäen lisäksi juhlitaan myös Ruokolahdella.
On juhlittava, kun sen aika on. Onneksi koronatilannekin sen nyt sallii. Juhlavuoden tapahtumilla on mahdollisuus tuoda esille kunnan omaleimaisuutta ja vahvistaa yhteisöllisyyttä kuin myös ansaitusti luoda ylpeyden tunnetta omasta kotikunnasta. Näin on todella Luumäellä tehty.
Osana juhlavuoden ohjelmaa reilu viikko sitten järjestetty Kotkaniemi-foorumi sai runsaasti myönteistä huomiota myös valtakunnallisesti. Tapahtuma osoitti, että Luumäki voi olla jatkossakin yhteiskunnallisen vaikuttamisen ytimessä ja sen näyttämönä. Maakuntalehti Etelä-Saimaa kuvasi, kuinka Luumäellä syntyi jo ensimmäisessä foorumissa Kotkaniemen henki: avoin, asiapitoinen ja samalla hyväntuulinen.
Tällä reseptillä on syytä rakentaa myös koko kunnan tulevaisuutta: yhteistyöhakuisesti, kunnianhimoisesti, rohkeasti ja avoimena uusille ajatuksille.
Helpolla ei saa mitään. Sen ovat Luumäen kunta, asukkaat, yritykset ja yhteisöt saaneet viime vuosikymmeninäkin todeta. Kuutostien remontin käynnistyminen kesti ainakin parikymmentä vuotta. Mutta sitkeä vaikuttamistyö kannatti: lopputuloksesta hyötyy ja kiittää koko kaakkoinen ja itäinen Suomi.
Kuutostien remontin lisäksi viime vuosikymmenen iso asia on ollut Kotkaniemen uusi aika säätiön ja presidentti P.E. Svinhufvudin kotitalon kunnostuksen myötä.
Monien vaiheiden jälkeen Kotkaniemen peruskorjaus valmistui Suomen 100-vuotisjuhlavuoden kunniaksi. Olihan Svinhufvud Suomen itsenäistymisen vahva vaikuttaja ja kansanvallan luja puolustaja. Svinhufvud, Suomi ja Luumäki ovat todellakin kunnostetun museon ansainneet.
Hyvät ystävät,
Tänä päivänä Luumäki on virkeä ja elinvoimainen kunta. Verrattuna moniin muihin samankokoisiin kuntiin, täällä on varsin korkea työpaikkaomavaraisuus. Väestökehitys on ollut koko kaakkoisen Suomen haaste jo pitkään, mutta korona-aika palautti Luumäen kunnan muuttovoittajaksi. Kauniin Kivijärven rannalle on asettunut uusia asukkaita ja vapaa-ajan asunnoilla vietetään entistä enemmän aikaa. Kivijärven kaikkea potentiaalia virkistys- ja matkailualueena ei varmasti ole vielä nähty. Harrastusmahdollisuudet ovat kunnan kokoon nähden poikkeuksellisen hyvät.
Kuntakenttä Suomessa on uuden äärellä. Suomen itsenäisyyden historian suurin hallintouudistus toteutuu, kun sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut siirtyvät hyvinvointialueille ensi vuoden alussa. Muutos Etelä-Karjalassa on pienempi kuin monilla muilla alueilla. Sote-palvelut on järjestetty maakunnallisesti EKSOTE:n myötä jo vuosia ja myös pelastustoimea on hoidettu maakuntapohjalta. Nyt rahoitusvastuun siirtyminen valtiolle vapauttaa kunnat jokavuotisilta sote-kustannusten kasvupaineilta ja antaa asukkaille lähtökohtaisesti yhdenvertaisemmat mahdollisuudet saada palveluja myös tulevaisuudessa. Aika näyttää, miten tavoite palvelujen alueellisesta tasa-arvosta toteutuu, sillä hyvinvointialueet joutuvat painimaan, paitsi tiukan talouden, myös henkilöstön riittävyyden kanssa.
Alueen elinvoiman kannalta kunnilla on erittäin tärkeä rooli jatkossakin. Kuntien vastuulle jäävät sivistyspalvelut, tekninen toimi ja mm. yrityspalvelut.
Hyvä juhlayleisö,
Luumäen kunnassa on katse vahvasti tulevaisuudessa. Kunnassa tehdään investointeja nopeisiin tietoliikenneyhteyksiin, jotka ovat elinehto yhä digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Luumäki tarttui rivakasti myös tuulivoiman rakentamismahdollisuuksiin, kun talvella selvisi, että Luumäen Suurikankaan alue on Etelä-Karjalassa ainut potentiaalinen alue tuulivoimalle. Fossiilienergiasta eroon pyrittäessä ja yhteiskunnan sähköistyessä uusiutuvan energian tuotantomahdollisuuksiin on tartuttava siellä, missä se on mahdollista. Tuulivoima tuo maanomistajille vuokratuloja, kunnalle kiinteistöveroja ja luo työtä ja toimeentuloa.
Junayhteydet on myös palautettava Luumäelle. Asukkaan näkökulmasta on silkkaa hulluutta, että junat kulkevat, mutta eivät pysähdy. Jotta tilanteeseen saadaan muutos, tarvitaan lisää ratakapasiteettia hitaampien junien mahtumiseksi Karjalan radalle. Luumäen ja Joutsenon välisen kaksoisraiteen ratasuunnitelma saatiin vihdoin keväällä liikkeelle ja hanke kuuluu valtakunnalliseen suunnitelmaan 20-luvulla toteutettavana investointina. Kaksoisraiteen myötä avautuu mahdollisuuksia myös lähijunaliikenteelle, johon maakunnassa on suurta kiinnostusta.
Elinvoimainen kunta tarvitsee menestyviä yrityksiä. Koko maakunnassa on panostettava jatkossa entistä enemmän yritysten tarpeisiin vastaamiseen ja yrittäjyyskulttuurin vahvistumiseen. Yliopisto, ammattikorkeakoulu ja ammattiopisto ovat voimavaroja ja resursseja myös Luumäen kunnan alueella toimiville yrityksille. Maailmanluokan osaaminen esimerkiksi energia- ja ympäristöteknologiassa tulee pystyä siirtämään liiketoiminnaksi ja työpaikoiksi. Ammatilliseen koulutukseen liittyvää yhteistyötä Luumäen kunta ja ammattiopisto Sampo ovatkin hienosti viemässä eteenpäin.
Hyvät ystävät,
Venäjän hyökkäyssota Ukrainaan muutti merkittävästi toimintaympäristöä myös meidän rajaseudulla. Pitkittyneen koronapandemian jälkeen olemme joutuneet kohtaamaan vieläkin kovemman kriisin, sodan Euroopassa. Elämä rajaseudulla on ollut viime kuukausien aikana suuren kansainvälisen huomion kohteena. Kaikilla ulkomaalaisilla toimittajilla on ollut sama kysymys: pelkäättekö te asua Venäjän naapurissa? Vastaus on ollut: emme me pelkää. Me pidämme huolta puolustuksestamme, me varaudumme ja me myös huolehdimme.
Vuonna 1944 Luumäen Parsikon tilalle saapui Viipurissa syntynyt yksivuotias tyttö evakkomatkansa ensimmäiselle pysäkille. Tuo tyttö on nykyinen anoppini. Hän oli yksi heistä, jotka saivat Luumäellä hetken leipää ja lepoa, kunnes matka jatkui pidemmälle länteen. Luumäkeläisten auttamishalu on näkynyt myös Ukrainan sodan aikana. Luumäkeläiset olivat etujoukoissa ottamassa vastaan Ukrainasta sotaa paenneita. Luumäen kunnan markkinointiviestit yhteisöllisyydestä ja välittämisen kulttuurista ovat täyttä totta.
Myös tämä juhlavuosi osoittaa, että alueen tärkein voimavara ovat aktiiviset ihmiset, jotka toimivat yhdessä ja puhaltavat yhteen hiileen.
Haluan kiittää kaikkia juhlavuoden järjestelyihin osallistuneita vapaaehtoisia, Luumäen kuntaa, Luumäen seurakuntaa ja muita yhteisöjä. Juhlavuosi säteilee myönteisesti koko maakuntaan ja yli maakuntarajojen!
Lämpimät onnittelut 380-vuotiaalle Luumäen kunnalle, Luumäen seurakunnalle ja luumäkeläisille! Karjalasta kajahtaa nyt ja tulevaisuudessa!
Maakuntajohtaja Satu Sikanen
13.8.2022 pidetty juhlapuhe Luumäen kunnan ja seurakunnan 380-vuotisjuhlassa
Kuva: Riitta Kourula, Luumäen kunta