Etelä-Karjalan kuuteen kuntaan on laadittu ympäristöministeriön rahoituksella vuosille 2025–2029 ilmastosuunnitelmat, jotka kunnanhallitukset ovat nyt hyväksyneet kaikissa hankkeessa mukana olleissa kunnissa eli Lemillä, Luumäellä, Parikkalassa, Rautjärvellä, Ruokolahdella ja Taipalsaarella.
Työ käynnistyi syksyllä 2023 ja valtuustojen hyväksyttäviksi suunnitelmat ovat tulleet kunnissa vuoden 2025 alkupuolella. Prosessin aikana on järjestetty työpajoja, valtuustoesittelyjä, kyselyitä eri sidosryhmille sekä nuorten ilmastopäiviä hankekuntien kouluilla. Hankkeen keston ajan on myös järjestetty kuntien asukkaille ja päättäjille matalan kynnyksen etäaamukahveja, joissa kerrottu hankkeen toteutuksesta ja käyty läpi muitakin ajankohtaisia ilmastoasioita. Työtä on koordinoinut Etelä-Karjalan liitto.
Yhteistyössä hiotut tavoitteet ja toimenpiteet
Etelä-Karjala on Hinku-maakuntana sitoutunut vähentämään päästöjä 80 % vuoteen 2030 mennessä vuoden 2007 tasosta. Tällä hetkellä Etelä-Karjalassa päästövähennys on 49 % vuodesta 2007. Nyt valmistuneiden ilmastosuunnitelmien toimenpiteet edistävät maakunnan Hinku-tavoitetta sekä Suomen kansallisia päästövähennystavoitteita. Ympäristöministeriön mukaan kunnilla on hyvin monenlaisia mahdollisuuksia ilmastotyön edistämisessä ja kunnan merkitys ilmastotyössä voi olla huomattavasti kokoaan suurempi. Kunnat voivat oman päästövähennystyönsä lisäksi mahdollistaa asukkaille, yrityksille ja muille toimijoille tapoja vähentää päästöjä. Hankkeessa teetettiin kunnille selvitys siitä, minkä verran milläkin toimella voidaan konkreettisesti vähentää päästöjä.
Kaikkien kuuden kunnan ilmastosuunnitelmissa on kahdeksan teemaa: 1) ilmastojohtaminen, 2) energia ja kulutus, 3) kestävä liikkuminen, 4) kestävä ruokajärjestelmä ja maatalous, 5) metsät, hiilinielut ja luonnon monimuotoisuus, 6) kierrätys ja kiertotalous, 7) viestintä ja osallistaminen sekä 8) sopeutuminen ja varautuminen. Lisäksi kunnat ovat sisällyttäneet ilmastosuunnitelmiinsa mm. ympäristö- ja ilmastokasvatuksen, kestävän matkailun ja vesiensuojelun tavoitteita ja toimenpiteitä. Kunnat ovat priorisoineet teemoja haluamallaan tavalla.
Viestintä korostuu kuntien suunnitelmissa ja hankkeen aikana kunnille järjestettiinkin ilmastoviestinnän koulutusta. Kuntien todettiin tekevän jo paljonkin ilmaston eteen ja näistä teoista viestimistä kannattaisi tehostaa. Se, että kunta viestii omasta ilmastotyöstään, kannustaa muitakin. Positiivinen ilmastobrändi lisää myös kunnan elinvoimaisuutta esimerkiksi houkuttelemalla investointeja.
Mitä seuraavaksi?
Ilmastosuunnitelmien valmistelun aikana keskustelua herättivät erityisesti kestävä ruokajärjestelmä sekä metsät. Työpajoissa ja päättäjien esittelytilaisuuksissa pohdittiin mm. maatalouden päästötietoja, lähituottajien tukemista sekä kunnan ja maaseutuyrittäjien vuorovaikutuksen lisäämistä. Metsien osalta keskusteluttivat erityisesti hiilinielulaskennat ja metsäluonnon monimuotoisuus. Energiatehokkuus, uusiutuva energia ja kestävä liikkuminen ovat kunnissa jo tuttuja teemoja ja energiatehokkuuden tuomat kustannussäästöt sekä kestävän liikkumisen terveyshyödyt tunnistetaan. Suorien päästövähennysten lisäksi kuntien on hyvä kiinnittää jatkossa huomiota toiminnan muihin vaikutuksiin, kuten luonnon monimuotoisuuteen ja asukkaiden hyvinvointiin. Kesällä 2024 asukkaille ja vapaa-ajan asukkaille toteutettuun ilmastokyselyyn vastanneet pitivät erityisen tärkeänä, että kunta pitää huolta puhtaan luonnon säilymisestä ja mahdollistaa kestävän liikkumisen. Ilmastotyöllä voidaan tukea laadukasta arkea ja pitovoimaa kunnassa.
Etelä-Karjalan liiton luotsaama kuntien ilmastosuunnitteluhanke päättyy 30.6.2025. Liitto jatkaa työtä kutsumalla säännöllisesti koolle kuntien edustajista koostuvaa maakunnallista ilmastotyöryhmää. Kuntien ilmastotyön edistäminen jatkuu myös alueellisilla hankkeilla. Esimerkiksi Lappeenranta ja Imatra ovat käynnistäneet tänä keväänä hankkeen, jonka tavoitteena on tukea maakunnan kaikkien kuntien ilmastosuunnitelmien toimeenpanoa.
Lemin kunta on tehnyt pitkäjänteistä ilmastotyötä mm. kunnan metsissä, joissa edelleen jatketaan FSC-sertifioinnin mukaisia kestävän metsänhoidon käytäntöjä. Lemin koulu oli aktiivisesti mukana järjestämässä yläkoululaisille nuorten ilmastopäivää, jonka kanssa samaan aikaan toteutettiin ilmastoteemainen päivä myös alakoulun puolella. Kunnan virkahenkilöt ja päättäjät pääsivät vastaamaan lasten ja nuorten kysymyksiin kaikilta peruskouluasteilta. Lemin kunnanvaltuusto hyväksyi ilmastosuunnitelman 10.3.2025.
Luumäki on aktiivisesti edistämässä uusiutuvan energian tuotantoa sekä tuuli- että aurinkovoiman osalta. Myös kunnan kaukolämmön tuotannon kehitysnäkymät sekä hyvät yhteistyökäytännöt paikallisten tuottajien ja eräyhdistysten kanssa nousivat keskusteluihin työpajoissa. Kunnassa on hankkeen aikana käynnistetty näkyvästi ilmastoviestintää ja otettu käyttöön yhteinen #meijänilmastotyö-logo. Myös ilmastonmuutokseen sopeutumistyö on Luumäellä käynnissä mm. lähivirkistysalueen kunnostuksen yhteydessä. Luumäen kunnanvaltuusto hyväksyi ilmastosuunnitelman 10.3.2025.
Parikkalassa ilmastosuunnitelman valmistelun aikana keskusteltiin etenkin kestävästä ruokajärjestelmästä ja maatalouden päästöistä. Yhtenä tavoitteena niin Parikkalassa kuin muissakin kunnissa, on tukea paikallista ruoantuotantoa ja -tuottajia sekä pyrkiä pienentämään kunnan ruokahankintojen ja -palveluiden hiilijalanjälkeä. Parikkalassa on käynnissä hanke, jossa selvitetään bioenergiatuotannon mahdollisuudet ja vaihtoehdot Parikkalan kunnan alueella. Parikkalan kunnanvaltuusto hyväksyi ilmastosuunnitelman 15.4.2025.
Rautjärvellä halutaan panostaa hiilineutraaliuteen ja vihreän siirtymän teknologioihin. Kunnan strategiassa yhtenä tavoitteena on päästöttömään energiaan perustuvan yritystoiminnan kehittyminen ja etätyön edellytysten parantaminen. Ilmastotyöllä on kunnassa jo pitkät perinteet ja Rautjärven kunta linjaakin vuosien 2025–2029 tärkeimmiksi ilmastotyön painopisteiksi ilmastojohtamisen sekä energia- ja liikennesektorin keskeisimmät toimenpiteet. Rautjärven kunnanvaltuusto hyväksyi ilmastosuunnitelman 25.3.2025.
Ruokolahdella keskusteltiin mm. uusiutuvan energian mahdollisuuksista, pyörämatkailusta ja pyöräilymahdollisuuksien lisäämisestä entisestään. Ruokolahden kasvihuonekaasupäästöjä on saatu vähennettyä lähivuosina erityisesti kaukolämmöntuotannon investointien kautta. Myös ilmastotyön hyödyistä ja yhteistyömahdollisuuksista keskusteltiin. Ruokolahden STEP-koulutuksella järjestetty ilmasto- ja energiapäivä keväällä 2024 oli hieno osoitus eri tahojen yhteistyöstä kaikille yhteisen tärkeän teeman äärellä. Ruokolahden kunnanvaltuusto hyväksyi ilmastosuunnitelman 1.4.2025.
Taipalsaarella yhtenä tärkeänä asiana nähtiin kestävän matkailun edistäminen ja ilmastonäkökulmia pohdittiin myös tulevan Kutilan kanavahankkeen osalta. Taipalsaarella sekä Ruokolahdella kestävä matkailu ja ilmastotyö kytkeytyvät myös Saimaa Geoparkiin, jonka jäsenkuntia molemmat ovat. Lisäksi maa- ja metsätaloudesta käytiin vilkasta keskustelua ja esimerkiksi kunnan alueella sijaitsevien useiden kosteikoiden matkailu- ja opetuskäyttö nousi puheisiin. Taipalsaaren kunnanvaltuusto hyväksyi ilmastosuunnitelman 28.4.2025.
Lisätietoja:
Mari Matikainen, ilmastoasiantuntija, [email protected], +358 40 761 0743
Laura Blomqvist, ympäristöasiantuntija, [email protected], +358 40 139 0173