(Maakuntajohtaja Matti Viialaisen blogikirjoitus on ensin julkaistu Imatralaisessa 31.7.2019)
Imatralla on periaatteessa kansainvälinen rautatieyhteys Svetogorskiin. Käytännössä radalla liikennöidään kuitenkin vain metsäteollisuuden puuntuontia.
Liikenteen avaaminen myös viennille lyhentäisi erityisesti Itä-Suomen teollisuuden kuljetusmatkoja Venäjän ja Aasian markkinoille.
Venäjän puolella Karjalan kannaksella on viime vuosina tehty mittavia rautatieinvestointeja. Losevo–Kamennogorsk–Viipuri -välille on valmistunut sähköistetty kaksoisraide.
Kansainvälistämällä rautatieliikenne Imatralla pystytään hyödyntämään nämä naapurin jo tekemät investoinnit myös Suomen ja EU:n TEN-T-verkon kannalta, kun Vainikkalan rinnalle ja sen ajoittaisia ruuhkia helpottamaan saadaan toinen, usein myös huomattavasti suorempi reitti.
Suora yhteys Imatralta Venäjän rataverkkoon lisäisi Karjalanradan parantamisesta saatavia hyötyjä ja olisi siksi looginen jatko, kakkosvaihe käynnissä olevalle Luumäki–Imatra–valtakunnan raja -ratahankkeelle.
Väylävirastossa valmistuneen yleissuunnitelman kustannusarvio on 45 M€. Se sisältää nykyisen raiteen sähköistyksen, ratapihan siirron Pelkolaan ja kolmioraiteen Karjalan radalle.
Tuoreen tutkimuksen mukaan vuoteen 2030 mennessä Imatralle tuovaa matkustajajunaa käyttäisi jopa yli miljoona venäläistä vuodessa. Melkoinen osa ostosmatkailijoista haluaisi siirtyä käyttämään sujuvampaa junaa.
Venäjän rautateiden RZD:n varajohtaja Dmitrij Pegov kertoi Imatralla kesäkuun alussa, että yhtiöllä olisi jo sopivaa kalustoakin tarjolla liikenteen pilotointiin.
Koska kyse on rajat ylittävästä hankkeesta, tarvitaan kuitenkin myös Suomen ja Venäjän valtion yhteinen tahtotila. Avainasemassa on valtiojohdon ohella uusi liikenne-ja viestintäministeri Sanna Marin.
Imatralle ja koko Itä- Suomelle tärkeää hanketta pitää edistää naapurimaan tapaamisissa ja se on sisällytettävä myös maan 12-vuotiseen liikennejärjestelmä-suunnitelmaan sekä lähivuosien kehys-ja budjettipäätöksiin.
Maakuntajohtaja Matti Viialainen