Aluekehitysasiantuntija Anni Laihasen blogikirjoitus 10.7.2023
Etelä-Karjalassa alkoi maaliskuun alussa 2023 kaksivuotinen, ESR+-rahoitteinen Luotain-ennakointihanke. Hankkeessa on mukana kolme osatoteuttajaa: Etelä-Karjalan liitto, Etelä-Karjalan koulutuskuntayhtymän Saimaan ammattiopisto Sampo sekä LAB-ammattikorkeakoulu, joka hallinnoi hanketta. Hankkeessa on tavoitteena kehittää Etelä-Karjalan yhteinen ennakointitoimintamalli, vahvistaa ennakointiosaamista ja arkipäiväistää tulevaisuusajattelua alueella sekä konseptoida, mitä ennakointi palveluna voisi olla.
Suomessa ennakointitoiminta on lähtenyt liikkeelle koulutus- ja osaamistarpeiden ennakoinnista, jonka tavoitteena on viime kädessä ollut työvoiman saatavuuden turvaaminen. Etelä-Karjalan liitossa ennakointityöllä on historiaa jo 2010-luvun alusta, jolloin Etelä-Karjalalla ja Kymenlaaksolla oli yhteinen ennakointisivusto. Jälkeenpäin katsoen sivustolla pyrittiin tarjoamaan hyvin monenlaista ennakointitietoa eri toimialoilta, mutta sen vaikutukset jäivät vähäisiksi, sillä ennakoinnilta puuttui vuorovaikutus ja todellinen yhteys päätöksentekoon.
Vuodesta 2016 alkaen Etelä-Karjalassa on toiminut myös ennakointiryhmä, jota Etelä-Karjalan liitto ja Kaakkois-Suomen ELY-keskus koordinoivat. Jäseninä ovat keskeisimpien koulutuksenjärjestäjien, yrittäjäjärjestön ja kauppakamarin, kaupunkien yrityspalvelujen, Kaakkois-Suomen TE-toimiston sekä työntekijäjärjestöjen edustajat. Viimeisimpinä on mukaan kutsuttu myös hyvinvointialueen sekä TE2024-uudistuksen eli kunnille siirtyvien työllisyyspalvelujen asiantuntijat. Vuosina 2019-2020 Etelä-Karjalassa tehtiin noin kahdensadan osallistujan tuella skenaariotyö eli maakunnan tulevaisuustarkastelu 2040 yhdessä aluekehittämisen konsulttitoimisto MDI:n kanssa.
Ennakointi voi tuntua hähmäiseltä käsitteeltä ja hyvin monenlaisia asioita voidaan ennakoida. Ennakointi ei ole pelkkää tulevan analysointia ja arvioimista vaan se on myös toimintaa ja tekemistä. Ennakoinnin tarkoituksena on tarjota perusteltuja näkemyksiä tulevaisuudesta ja sen eri kehitysvaihtoehdoista suunnittelun, päätöksenteon ja toiminnan perustaksi (Hanna-Kaisa Aalto kirjassa Tulevaisuudentutkimuksen menetelmiä, 2022). Ennakoinnin sijasta voisimme puhua tulevaisuussuuntautuneesta ajattelusta ja toiminnasta. Päätöksillämme ja valinnoillamme vaikutamme tulevaisuuteen, jolloin vaihtoehtoisia tulevaisuuksia voi olla monia ja erilaisia. Kenen äänet Etelä-Karjalassa kuuluvat, kenellä on tulevaisuusvalta?
Ennakointihankkeita ja -projekteja on tehty jo pitkään useissa maakunnissa, muun muassa naapurimaakunnissa Kymenlaaksossa ja Etelä-Savossa eikä Luotaimessa ole tarkoitus keksiä pyörää uudelleen vaan hyödyntää toisten oppeja ja kokemuksia. Seuraavaksi joitakin poimintoja alueellisen ennakointitoiminnan asiantuntijoille tehdystä kyselystä.
Maakuntaohjelma tulisi ymmärtää maakunnan yhteisenä ennakointinäkemyksenä ja ottaa sen valmistelussa huomioon riittävän vahva tulevaisuusorientaatio. Toki tarvitsemme sen lisäksi myös keskipitkän ja pitkän aikavälin ennakointia. Ennakoinnilla pitää olla tilaus ja sen tuloksia hyödyntävät prosessit; ennakointi on ajan ja voimavarojen haaskausta, jos sitä tehdään vain siksi, että ”niin kuuluu tehdä”.
Hyviä käytäntöjä eli haettuja ”helmiä” olisivat esimerkiksi tietoalusta, verkostomainen yhteistyö ja verkoston ennakointiosaamisen kehittäminen koulutuksilla, toiminnan vakiinnuttaminen ja siihen sitoutuminen muun muassa riittävällä resursoinnilla. Vakiintuneita käytäntöjä voisivat olla esimerkiksi alue-ennakoinnin johtoryhmän toiminta, tulevaisuusfoorumit ja ilmiötarkastelut. Ketteryyttä ja suunnitelmallisuutta tarvitaan sopivassa suhteessa. Erityisenä painopisteenä ja toiveena – kuten aluekehittäjillä aina – on saada yritykset ja elinkeinoelämä mukaan. Täytyy kuitenkin ymmärtää yritysten todellista lähestymistapaa ennakointiin, ettemme ilman kriittistä koeponnistamista tarjoa yrityksille ratkaisuja, joita oletamme niiden tarvitsevan. Ennakointitoimintaan kannattaa ottaa mukaan vain ne toimijat, jotka todella haluavat olla mukana.
Kokeneiden hanketoimijoiden nimeämiä ”huteja” ovat esimerkiksi julkisin varoin ja toimin synnytettävät ennakointiratkaisut tai -palvelut, jotka eivät vastaa yritysten tulevaisuustarpeita. Laajoja ja työllistäviä katsauksia ja raportteja on maailma jo pullollaan, ja tärkeintä onkin tuoda ne verkoston hyödynnettäväksi. Ei pidä olettaa, että kaikilla on samanlainen näkemys ennakoinnin toteuttamisesta alueella. Alueen oman ennakointinäkemyksen luominen vaatii paljon yhteistä keskustelua. Toiminnan jatkuvuus ja selvät tavoitteet pitää varmistaa heti hanketyön alussa. Itse ennakointityötä ja ennakoinnin toimintamallin pyörittämisen käytännön tehtäviä ei tulisi tehdä hankevaroin, koska se ei silloin tule osaksi organisaatioiden toimintaa.
Luotain-hankkeen keskeisin haaste on luoda pysyvä, alueen erilaisia toimijoita innostava ja sitouttava tulevaisuussuuntautuneen tekemisen toimintamalli. Strategiansa mukaisesti alueen kokoavana voimana Etelä-Karjalan liitto tekee siinä oman osansa, mutta vain yhdessä toisten kanssa voimme onnistua.
Aluekehitysasiantuntija Anni Laihanen