Maakuntajohtajan työn ytimessä on Etelä-Karjalan edunvalvonta ja maakunnan kehittämisen edistäminen. Työ koostuu sekä Etelä-Karjalan liiton operatiivisesta johtamisesta että vaikuttamistyöstä, jonka tavoitteena on varmistaa, että maakunnan näkökulmat huomioidaan kansallisessa ja eurooppalaisessa päätöksenteossa. Teen paljon yhteistyötä eri tahojen, kuten kuntien, ministeriöiden, kansanedustajien ja eurooppalaisten toimijoiden kanssa.
Omaa alaani on erityisesti vaikuttamistyö. Pidän maakuntamme strategista viestiä pinnalla. Pyrin pitämään huolen, että erilaisia politiikkatoimia kohdistuu tänne Etelä-Karjalaan, olivat ne sitten lainsäädännöllisiä tai rahoituksellisia. Tavoitteena on edistää esimerkiksi saavutettavuutta niin ihmisille, tavaroille, sähkölle kuin tiedollekin, jotta voimme vahvistaa maakunnan elinvoimaa. Tarvitsemme Etelä-Karjalaan myös osaamista ja investointeja, mikä täytyy tuoda esiin sekä kansallisella että EU-tasolla. Koska Etelä-Karjalalla ei ole omaa EU-toimistoa, on oltava maakunnasta käsin aktiivinen. Käymme vuoropuhelua EU-parlamentin sekä komission kanssa, mikä vahvistaa Etelä-Karjalan näkyvyyttä eurooppalaisessa päätöksenteossa ja rahoituskeskusteluissa.
Työhöni kuuluu myös sekä maakunnan että liiton sisäistä toimintaa. Toimin esittelijänä maakuntahallituksessa, joka johtaa Etelä-Karjalan liiton toimintaa. Maakuntahallituksessa käydään aktiivista keskustelua tavoitteista ja käynnissä olevista kehittämistoimista. Huolehdin myös talon arjen sujumisesta, mikä on itselleni erittäin tärkeää. Meidän oma henkilöstömme on kuitenkin organisaatiomme sielu ja sydän, minkä vuoksi henkilöstön hyvinvoinnista tulee pitää huolta.
Pyrin työssäni tuomaan esille Etelä-Karjalan roolia osana sekä kansallista että EU tason päätöksentekoa erityisesti aluepoliittisissa kysymyksissä. Tavoitteena on vahvistaa ja uudistaa elinkeinorakennettamme. Meillä on jo paljon vahvuuksia: Kansainvälisestikin arvostettu yliopisto, innovaatioita ja osaavaa työvoimaa. Seuraava askel on muuttaa nämä vahvuudet kestäväksi kasvuksi, uusiksi yrityksiksi ja työpaikoiksi, jotka lisäävät alueen elinvoimaa. Näin muutamme tarinan ja alueemme suunnan.
Pitkä tausta aluekehityksen parissa johti maakuntajohtajaksi
Opiskelin Joensuun yliopistossa pääaineena yhteiskuntamaantiedettä. Yhteiskuntamaantieteen opit ovat yhä tänä päivänä mielessä, vaikka en silloin vielä tiennyt yhtään, mitä haluaisin “isona” tehdä ja mihin opintojani voisin hyödyntää.
Urani alussa työskentelin Mikkelissä yliopistokeskuksessa. Lappeenrantaan muutin vuonna 2003 ja aloitin työt Lappeenrannan kaupungilla aluekeskusohjelmassa. Työskentelin myös hetken konsulttina, mutta vuonna 2009 siirryin tänne Etelä-Karjalan liitoon. Täällä aloitin itseasiassa määräaikaisessa tehtävässä, johon minut myöhemmin vakinaistettiin. Sen jälkeen olen toiminut täällä nyt jo 17 vuotta erilaisissa työtehtävissä ja, ehkä jopa osin sattuman kautta, vuonna 2020 aloitin tässä nykyisessä maakuntajohtajan virassa.
Olen taustaltani kilpaurheilija, ja koenkin, että tämä asenne näkyy myös työnteossani. Ajattelen monesti, että asiat voisi aina tehdä paremmin, ja jos jotain aloittaa, pitää se hoitaa kunnolla loppuun. Olen kuitenkin oppinut, osin kantapään kautta, että vaikka työ olisi kuinka innostavaa ja sille on valmis antamaan paljon, täytyy huolehtia myös itsestään. Vain silloin voi auttaa muita ja tehdä työnsä parhaalla mahdollisella tavalla. Tätä viestiä haluaisin välittää myös kollegoilleni. Kehittämistyö on aina joukkuepeliä, jossa yhteistyö lopulta ratkaisee.
Pitkäjänteinen työ kantaa lopulta hedelmää
Vaikka olen alun perin kotoisin Etelä-Savosta, on Etelä-Karjalasta muodostunut minulle rakas kotimaakunta. Olen perustanut perheeni tänne ja saanut maakunnaltamme valtavasti asioita ja karjalaistunut vuosien varrella täysin. Siksi se, että maakunnastamme pidetään huolta, on minulle myös henkilökohtaisesti tärkeää. Pidämme maakuntamme puolia ”henkeen ja vereen” ja olemme täällä asuvien ihmisten, yritysten ja organisaatioiden puolella. Vaikka emme saisi tahtoamme heti ensimmäisellä yrittämällä läpi, ei se automaattisesti tarkoita, että olisimme epäonnistuneet. Monet prosessit kestävät valtavan pitkään. Voi olla, että jossain vaiheessa asiat nytkähtävät yllättäen eteenpäin. Taustalla saattaa tapahtua paljon asioita, jotka eivät näy heti ulospäin.
Vahvan yhteistyön ja periksiantamattomuuden ansiosta Etelä-Karjalan tilanne onkin saanut enenevissä määrin painoarvoa sekä kansallisessa että EU-tason keskustelussa. Kun katsotaan isoa kuvaa, on jo havaittavissa, että keskustelu maakunnastamme on menossa oikeaan suuntaan. Uskon, että pitkäjänteinen työ kantaa lopulta hedelmää. Jos emme tekisi kovasti töitä asioiden eteen, ei mikään myöskään etenisi. Me täällä Etelä-Karjalassa olemme itse ne, jotka voimme saada alueemme suunnan muutettua. Toki tässä tilanteessa olisi oikeus ja kohtuus, että myös EU- ja kansallisella tasolla nähtäisiin alueen merkitys, arvo ja mahdollisuudet Suomelle ja Euroopalle.
Kirjoitus on osa sarjaa, jossa esittelemme Etelä-Karjalan liiton asiantuntijoiden työtä. Sarjan on koostanut ja kirjoittanut viestintäharjoittelija Julia Hänninen, [email protected], 0406879971