Etelä-Karjalan liitto toimii maakuntaohjelmamme termein maakunnan kehitystä eteenpäin vievänä muutosvoimana välittämällä kansallista ja Euroopan unionin aluekehitysrahoitusta. Rahoituksen jakamista ohjaavat neljän vuoden jaksoille laadittava maakuntaohjelma sekä älykkään erikoistumisen suunnitelma, joiden tavoitteet ja toimenpiteet laaditaan laajassa alueellisessa yhteistyössä eri toimijoiden kanssa.
Vuosina 2021–2025 toimeenpannulla maakuntaohjelmalla on Etelä-Karjalassa laajalla rintamalla konkretisoitu suunnitelmia käytäntöön. Maakuntaohjelman neljän kärkitavoitteen mukaisesti on edistetty yritysten toimintaedellytyksiä, elinkeinoelämän elinvoimaa, ympäristövastuullisuutta, yhteisöllisyyttä, kulttuuria ja matkailua sekä työllisyyttä ja osallisuutta työelämään.
Etelä-Karjalan liiton välittämä EU-rahoitus on tällä ajanjaksolla ollut lähes 19 miljoonaa euroa ja tuettujen hankkeiden määrä on ollut lähes 80. Kansallista kehittämisrahoitusta puolestaan myönnettiin vastaavasti yli 5 miljoonaa euroa, jolla tuettiin lähes 50 hanketta.
Kehittämishankkeista ja hanketyöstä puhuttaessa käytetään toisinaan kulunutta ilmausta ”hankehumppa”. Ilmaisulla tarkoitetaan sitä, ettei hankkeilla saataisi aikaan mitään konkreettista. Toiseksi kuulee usein ajattelua siitä, että hankkeiden vaikutukset päättyvät, kun hanke päättyy. Ja vieläpä – hankkeita tehdään vain hankerahoituksen vuoksi.
Olisi virheellistä väittää, että aluekehitysrahoituksella ja hankkeilla ei saada aikaan näkyviä tuloksia. Aluekehitysrahoitus toimii merkittävänä muutosvoiman resurssina Etelä-Karjalassa. Määrätietoisella yhteistyöllä ja strategisella aluekehitysrahoituksen käytöllä saavutetaan pysyviä muutoksia, jotka säteilevät positiivista vaikutusta koko maakuntaan. Vuosina 2021–2025 on esimerkiksi
- rakennettu korkeakoulujen ja oppilaitosten tutkimus- ja kehittämisinfrastruktuuria – rahoittamalla laiteinvestointeja LUT-yliopistolle ja LAB-ammattikorkeakoululle
- lisätty yritysten kasvua ja kilpailukykyä – yli 300 yritystä on hyötynyt osallistumisesta kehittämishankkeisiin saaden tukea prosessien, palveluiden ja tuotteiden kehittämiseen
- edistetty elinkeinoelämän vihreää siirtymää – rahoitettu yrityksiä palvelevien tutkimus- ja testauslaitosten käynnistämistä, esimerkkinä LAB-ammattikorkeakoulun tutkimus- ja testauskeskus Biofine
- kehitetty matkailuelinkeinoa – panostettu matkailuinfraan, esimerkiksi Ruokolahden ja Imatran matkustajasatamiin sekä Suomen Erämuseon suunnitteluun
- luotu osaamiskeskittymiä – esimerkiksi Saimaan ammattiopisto Sampon konditoria-alan kansainvälinen osaamiskeskus Pastry Saimaa
- uudistettu kuntien elinkeinorakennetta – investoitu perusrakenteen kehittämiseen, kuten Taipalsaaren yrityspuistoalueeseen ja satamiin.
Maakuntien liittojen jakama aluekehitysrahoitus mahdollistaa ruohonjuuritason kehittämisen tukemalla alueen toimijoita kohti vaikuttavia tuloksia ja mahdollisuuksia ponnistaa hakemaan kehityskohteille kansainvälistä rahoitusta. Aluekehitysrahoituksella ei humpata vaan resursoidaan alueen vahvuuksia ja annetaan eväitä kasvuun.
Kirjoittaja on Etelä-Karjalan liiton erityisasiantuntija Eini Arponen, [email protected], 040 754 9089
Kuva ylhäällä: Lauri Aapro