Taide Etelä-Karjalan muutosvoimana -hankkeen alkukartoitus ajoittui maalis-huhtikuulle 2026. Alkukartoituksessa toteutettiin Etelä-Karjalan alueella digitaalinen alkukartoituskysely, haastatteluja ja työpajoja. Kyselyn avulla saatiin kuvaa alueen asukkaiden, yhdistystoimijoiden, luovan alan sekä kuntien edustajien näkemyksistä yhteisöllisyydestä, kulttuurin ja taiteen roolista omassa kunnassa sekä yleisesti Etelä-Karjalan alueella. Kyselyyn vastasi yhteensä 38 henkilöä eri puolilta Etelä-Karjalaa, painottuen erityisesti Lappeenrantaan, Lemille ja Savitaipaleelle. Vastauksia saatiin kaikista Etelä-Karjalan kunnista.
Hankkeen alkukartoituksen osana toteutettuihin haastatteluihin osallistui 21 henkilöä ja työpajoihin 30 henkilöä. Lisäksi järjestettiin yhteisö- ja verkostotapaamisia, joissa oli mukana 85 henkilöä. Haastatteluihin ja työpajoihin osallistui alueen asukkaita, kuntien edustajia, kyläaktiiveja ja taiteilijoita. Etelä-Karjalan kunnissa toteutettujen työpajojen tarkoituksena oli innostaa ja aktivoida alueen toimijoita nostamaan esille kehittämistarpeita ja -kohteita hankkeen tulevia yhteisötaideteoksia ajatellen. Hanke-esittelyn lisäksi työpajoissa avattiin yhteisötaiteen esimerkkejä, mahdollisuuksia ja vaikutuksia. Osallistujat pääsivät keskustelemaan siitä, ketä olisi tärkeää osallistaa ja mitä yhteisötaide voisi olla juuri kyseisen kunnan alueella. Kokonaisuudessaan alkukartoitusvaiheeseen osallistui 174 henkilöä.
Luonto, yhteisöllisyys ja paikallisidentiteetti alueen vahvuuksina
Alkukartoituskyselyn vastauksissa nousi vahvasti esille alueen luonto – erityisesti Saimaa – sekä vahva paikallisidentiteetti. Aktiiviset kyläyhteisöt, yhdistys- ja harrastustoiminta sekä yhdessä tekemisen perinne koettiin merkittävinä voimavaroina. Moni vastaaja kuvasi aluetta turvalliseksi, inhimillisen kokoiseksi ja yhteisölliseksi paikaksi asua ja toimia.
Erityisiä paikallisia vahvuuksia olivat esimerkiksi Ylämaan jalokiviperinne, kulttuuritapahtumat, nuorisoseuratoiminta sekä aktiivinen vapaaehtoistyö. Luonto ja kulttuuri nähtiin usein toisiaan täydentävinä elementteinä, jotka yhdessä luovat alueelle vetovoimaa ja merkityksellisyyttä.
Kehittämistarpeina toistuivat tiedottaminen, tilat ja koordinointi
Vaikka vahvuuksia tunnistettiin runsaasti, alkukartoituskyselyn vastauksissa tuotiin esiin myös selkeitä kehittämistarpeita. Yksi toistuvimmista teemoista oli tiedottamisen haasteellisuus: tapahtumista ja toiminnasta ei aina saada tietoa oikea-aikaisesti tai kaikkia tavoittavissa kanavissa. Tämä vaikeuttaa osallistumista ja heikentää myös vapaaehtoistoiminnan mahdollisuuksia.
Muita keskeisiä kehittämishaasteita olivat toimintatilojen rajallisuus, yhdistystoiminnan taloudellinen epävarmuus, tapahtumien päällekkäisyys sekä tarve paremmalle koordinoinnille. Lisäksi toivottiin enemmän kulttuuritarjontaa kyliin ja lähiöihin – ei vain keskustoihin – sekä nuorten, uusien asukkaiden ja mökkiläisten aktiivisempaa mukaan saamista.
Yhteisöllisyys syntyy kohtaamisista ja yhdessä tekemisestä
Kyselyssä korostui näkemys siitä, että yhteisöllisyyttä vahvistetaan ennen kaikkea konkreettisilla kohtaamisilla. Avoimet matalan kynnyksen tapahtumat, yhteiset työpajat, talkoot ja ideointi-illat nähtiin tehokkaina keinoina luoda “me-henkeä”.
Vastaajat toivoivat lisää avoimia kohtaamispaikkoja, joissa kynnys osallistua olisi matala ja joissa uudetkin tulijat kokisivat itsensä tervetulleiksi. Yhteisöllisyydessä korostuivat myös kuulluksi tuleminen, osallistava päätöksenteko ja mahdollisuus vaikuttaa omaan elinympäristöön.
Taiteella ja kulttuurilla on potentiaalia kasvaa
Taiteen ja kulttuurin nykyinen rooli kunnissa arvioitiin kyselyssä keskimääräiseksi (keskiarvo 3/5). Tämä kertoo siitä, että toimintaa on, mutta potentiaalia nähtiin selvästi enemmänkin. Kulttuurityötä tehdään aktiivisesti yhdistysten ja harrastajien voimin, mutta kunnan panostus koettiin osin vähäiseksi ja taiteen näkyvyys arkisessa ympäristössä paikoin heikoksi.
Toiveissa nousivat esiin muun muassa muraalit, valotaide, yhteisötaideprojektit, pop-up-näyttelyt ja tyhjien tilojen väliaikainen hyödyntäminen. Taiteen mahdollisuutena nähtiin ympäristön viihtyisyyden lisääminen, paikallisidentiteetin vahvistaminen ja alueen omaleimaisen ilmeen luominen. Erityisen tärkeänä pidettiin sitä, että taide olisi helposti lähestyttävää ja tavoittaisi eri ikäryhmät.
Katse eteenpäin
Alkukartoituskyselyn tulokset osoittavat, että alueella on vahva perusta, jolle rakentaa: aktiivisia ihmisiä, kaunis ja monipuolinen luonto sekä tahto tehdä yhdessä. Samalla kysely tuo esiin tarpeen tiedottamisen tehostamisesta, yhteisestä koordinoinnista ja uusien osallistumismahdollisuuksien luomisesta.
Taide- ja kulttuuritoiminta nähdään ennen kaikkea yhteisöllisyyden ja elinvoiman vahvistajana – välineenä, jolla voidaan tuoda ihmisiä yhteen, lisätä ylpeyttä omasta kotiseudusta ja luoda uusia tapoja kokea ja jakaa arkea. Alkukartoitus avaa näkymiä ja viitoittaa tietä Taide Etelä-Karjalan muutosvoimana -hankkeen kehittämistyölle.
Kirjoittaja on Taide Etelä-Karjalan muutosvoimana -hankkeen projektipäällikkö Anni Pellikka, [email protected], 040 648 3118