Aluekehitysasiantuntija Anni Laihanen
… vaan enemmän hyviä kysymyksiä ja laajempaa osallisuutta
Ennakointi ja tulevaisuustyö mielletään helposti erilliseksi tekemiseksi – raporteiksi, skenaarioiksi ja kaukaisiksi aikajänteiksi. Etelä-Karjalassa tulevaisuustyötä on viime aikoina rakennettu tietoisesti toisin. Ennakoinnin pitää nivoutua osaksi Etelä-Karjala-ohjelman suunnitelmallista toimeenpanoa ja arjen aluekehittämistä, ei erilliseksi puuhailuksi.
Lähtökohta on selkeä: toimintaympäristö muuttuu nopeasti ja epävarmuus on pysyvä olotila. Tämä edellyttää ajantasaista tilannekuvaa, kykyä tunnistaa muutoksen ituja ja halua muodostaa erilaisia kuvia tulevaisuudesta. Ennakointi auttaa jäsentämään muutosta ja tukee valintojen tekemistä tilanteessa, jossa kaikkea ei voida tietää etukäteen.
Toimintaympäristön analyysistä yhteiseksi tilannekuvaksi
Etelä-Karjala-ohjelman toimeenpanossa ennakointi tarkoittaa ennen kaikkea toimintaympäristön systemaattista tarkastelua ja tulkintaa. Se on jatkuvaa ilmiöiden seuraamista, tiedon kokoamista ja pysähtymistä sen äärelle, mikä on oikeasti muuttumassa – ja miksi juuri sillä on merkitystä Etelä-Karjalan kehittämisen kannalta.
Tilannekuva ei synny yksittäisestä selvityksestä, vaan yhteisestä keskustelusta ja tulkinnasta. Kun tunnistamme heikkoja signaaleja ja nousevia teemoja ajoissa, voimme ennakoida mahdollisia kehityskulkuja ja pohtia vaihtoehtoisia tulevaisuuksia. Kyse ei ole ennustamisesta, vaan varautumisesta ja parempien kysymysten esittämisestä.
Strategiset valinnat ja kärkiteemat ohjaavat ennakointia
Maakuntaohjelman strategiset valinnat ja kärkiteemat antavat ennakointityölle suunnan. Ne auttavat priorisoimaan: kaikkea ei voi seurata eikä kaikkeen voi reagoida yhtä aikaa. Siksi ennakointi kytkeytyy tiiviisti ohjelman painopisteisiin ja niitä toteuttaviin vastuutyöryhmiin ja -verkostoihin.
Tietoinen linjaus on ollut se, että maakuntaohjelman seurantaa ja arviointia varten ei perusteta uusia erillisiä ryhmiä. Sen sijaan ennakointia viedään osaksi maakunnassa jo olemassa olevia työryhmiä ja verkostoja, joissa on jo osaaminen, kokemus ja suora yhteys käytännön tekemiseen. Ennakoinnin rooli on tuoda näihin pöytiin tilannekuvaa, tulevaisuuskysymyksiä ja uusia näkökulmia.
Tulevaisuusryhmä ja verkostot yhteisen ajattelun tukena
Etelä-Karjalan tulevaisuusryhmä toimii ennakoinnin kokoavana foorumina, jossa eri lähteistä tuleva tieto ja havainnot kootaan yhteen ja jalostetaan yhteisen ajattelun pohjaksi. Ryhmän roolia kehitetään yhä vahvemmin tulkinnan ja keskustelun sekä tiedolla johtamisen tueksi, ei vain tiedon jakajaksi.
Sama ajatus näkyy myös ennakointia hyödyntävissä työpajoissa ja verstaissa, kuten 16.4. pidetyssä Etelä-Karjalan työmarkkinoiden tulevaisuusverstaassa, jonka järjesti EU-rahoitusta saanut KaakkoAct-hanke. Kun tulevaisuutta tarkastellaan yhdessä eri toimijoiden kanssa, ennakointi muuttuu konkreettisemmaksi ja kytkeytyy luontevasti alueen kehittämiseen ja toimeenpanoon.
Ennakointi on tapa tehdä aluekehittämistä
Etelä-Karjalassa ennakointi ei ole erillinen työvaihe, vaan tapa tehdä aluekehittämistä. Suunnitelmallinen toimeenpano, elävä tilannekuva ja olemassa oleviin verkostoihin nojaava ennakointityö auttavat meitä pysymään hereillä muutoksessa ja tekemään tietoisia valintoja epävarmuuden keskellä. Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta sitä voi hahmottaa, valmistella ja rakentaa yhdessä. Juuri tässä on ennakoinnin arvo Etelä-Karjalassa.
Kuvituskuva on kirjoittajan ja ensimmäisestä Etelä-Karjalan työmarkkinoiden tulevaisuusverstaasta.
Vastaa