Maakuntajohtaja Satu Sikasen blogi 22.12.2022
Vuosi 2022 jää historiankirjoihin Venäjän raakalaismaisesta hyökkäyssodasta Ukrainassa. Etelä-Karjalassa se jää historiankirjoihin muutostarinana, josta lopulta syntyy tilalle jotain uutta ja jotain aiempaa parempaa. Koska osaamme ja on pakko.
Tunnelmat kevään maakuntavaltuuston jälkeen olivat vakavat. Kesken kokouksen oli tullut tieto Fazerin Lappeenrannan makeistehtaan toiminnan päättymisestä. Kolme kuukautta aiemmin rajaseudun toimintaympäristö oli radikaalisti muuttunut ja tehnyt tyhjäksi Venäjään liittyvät odotukset, joihin maakunnassa oli vuosikymmeniä uskottu.
Rajat ylittävien hankkeiden edistäminen loppui helmikuussa kuin seinään. Rajahankkeiden sijaan edunvalvonta siirtyi madonlukujen luettelemiseksi muuttuneen tilanteen vaikutuksista sekä alueen uudistumista ja Venäjä-riippuvuudesta irtautumista tukevien toimien jouduttamiseksi.
Valtiosihteerityöryhmän linjausten pohjalta rakentuvan itäisen Suomen tukipaketin toimeenpano on vielä kesken, mutta nyt jo tiedämme, että sen myötä saamme Etelä-Karjalaan tuiki tarpeellisia kehittämiseuroja ja investointeja mm. Karjalan rataan ja Kutilan kanavaan. Erä- ja luontokulttuurimuseon investointirahoituksesta annettiin myös lupaus – konkretiaa odotetaan seuraavalta hallitukselta.
Syksyn energiakriisin keskellä valoa tulevasta ovat tuoneet uutiset pioneerihankkeista etunenässä pienydinvoimala, synteettisten polttoaineiden pilottilaitos ja sitä tukeva LUT-yliopiston tutkimusinfra. Aurinkopuistosuunnitelmia on vireillä useampia. Etelä-Karjalan liiton tuulivoimaselvityksen myötä tuulipuiston suunnittelu on lähtenyt käyntiin Luumäellä.
Geopoliittisesta tilanteesta aiheutuva suurin muutos Etelä-Karjalan liiton omaan toimintaan liittyy EU–Venäjä-rajaohjelmaan, jonka hallintoviranomaisena olemme jo pari vuosikymmentä toimineet. Kuluva ohjelmakausi viedään loppuun Suomen puolella. Uutta Kaakkois-Suomi–Venäjä-ohjelmaa ei tulla ainakaan tällä vuosikymmenellä näkemään – tuskin seuraavallakaan. Rajaohjelmiin allokoidun kehittämisrahoituksen pelastamiseksi Suomen puolella on tehty helmikuusta lähtien töitä, mutta tilanne on edelleen auki.
Positiivisiakin aluekehitysrahoitukseen liittyviä uutisia on saatu. Niistä merkittävin on se, että oikeudenmukaisen siirtymän rahaston toimeenpano pääsee vihdoin käyntiin. Tästä ja myös Euroopan aluekehitysrahastosta voidaan myöntää yritysten investointitukia jopa 40 prosentin tukiosuudella. Suurimmat tukiprosentit koskettavat Imatran seudun pieniä yrityksiä, mutta rahoitusta on tarjolla koko maakuntaan. Erittäin valitettavaa on, että ELY-keskukset eivät ole voineet tehdä vielä yhtäkään rahoituspäätöstä kuluvan EU-ohjelmakauden kehittämisvaroista, sillä sähköinen haku- ja päätöksentekojärjestelmä on edelleen keskeneräinen.
Toimintaympäristön muutoksista huolimatta Etelä-Karjalan liiton erittäin osaava henkilöstö on tehnyt lujasti töitä maakunnan hyväksi ja yhä tiivistyvässä yhteistyössä kuntien kanssa. Etelä-Karjalan liiton toteuttamien hankkeiden kautta olemme auttaneet jäsenkuntia niiden konkreettisessa kehittämistyössä esimerkiksi puhtaampiin energiamuotoihin perustuvan liikennejärjestelmän kehittämisessä ja ilmastoasioissa. Maakuntakaavaa valmistellaan aiempaa tiiviimmässä vuorovaikutuksessa kuntien kanssa. Maakunnan yhteishengen nostattamiseen tähdännyt, järjestyksessään ensimmäinen maakuntapäivä onnistui lokakuussa loistavasti ja keräsi kiitoksia. Jatkoa seuraa ensi vuonna.
Etelä-Karjalan liitto on viime vuosina mitannut asiakastyytyväisyyttään vuosittaisella kyselyllä. Tulokset ovat olleet noususuunnassa ja varsin mallikkaita. Vajaan sadan vastaajan keskuudessa kokonaistyytyväisyys liiton toimintaan oli 3,93 asteikolla 1–5. Marraskuussa toteutettuun kyselyyn vastaajista kukaan ei ollut tyytymätön liiton kokonaistoimintaan. Toki saimme hyviä, rakentavia kehittämisehdotuksia, joita käymme huolella läpi, ja etsimme keinoja tukea maakunnan kehitystä vielä paremmin.
Haasteet eivät lopu, mutta toisaalta mahdollisuuksiakin on paljon. Tulevaisuuteen on katsottava luottavaisin mielin. Ja siihen on syytä. Vuoteen on mahtunut lukuisa joukko isoja ja pieniä kehitysaskeleita. Yksi isoimmista on LUT-yliopiston valmistautuminen yhteiskuntatieteellisen koulutuksen käynnistämiseen vuonna 2023. Yhä monipuolistuvat koulutusmahdollisuudet tuovat kaivattua veto- ja pitovoimaa ja edesauttavat maakuntakeskuksen saattamista kasvu-uralle. Tärkeä oli myös Väylän päätös käynnistää kaksoisraiteen ratasuunnittelu Luumäen ja Joutsenon välille. Kaksoisraide sisältyy Väylän investointiohjelmaan, ja tulevalta hallituskaudelta odotamme investointirahoitusta hankkeelle.
Muuttuneessa geopoliittisessa tilanteessa Etelä-Karjala on paljon vartijana EU:n ja tulevan NATOn itärajalla. Vahvan rajan lisäksi Suomi tarvitsee myös vahvan rajaseudun. Rajaseudun elinvoiman vahvistaminen ei ole aluepolitiikkaa, vaan koko Suomen turvallisuuskysymys. Tämä on vahva argumentti, jota viestimme lähikuukausien aikana vaikuttajille, jotta tulevalla hallituskaudella resursseja kohdentuu rajaturvallisuuteen ja rajaseutujen elinvoimaan.
Haluan kiittää lämpimästi kaikkia liiton työntekijöitä, luottamushenkilöitä, jäsenkuntia ja yhteistyökumppaneita kuluneesta vuodesta ja panoksestanne lujan rajaseudun rakentamisessa. Ansaitun hengähdystauon jälkeen jatkakaamme väsymätöntä työtä tarinan suunnan muuttamiseksi. Pelkästään julkisen sektorin ponnistuksilla emme onnistu, vaan avainroolissa on yritysten menestyminen ja sitä tukeva kumppanuus yksityisen ja julkisen sektorin välillä. Kumppanuusajattelussa on menty hyvään suuntaan, mutta maakuntana meillä on siinä edelleen pelkästään voitettavaa.