Etelä-Karjalan maakuntahallituksen ja liiton väkeä vieraili viime viikolla Brysselissä tapaamassa Euroopan unionin päättäjiä ja virkakuntaa sekä tutustumassa ajankohtaisiin EU-asioihin. Matkan keskeisenä teemana oli EU:n tuki Suomen itärajalle sekä seuraava monivuotinen rahoituskausi 2028–2034, josta jäsenvaltiot parhaillaan neuvottelevat.
Matka osui otolliseen ajankohtaan, sillä juuri edellisellä viikolla komissio julkaisi tiedonannon ”Strong regions for a safe Europe” koskien EU:n itäisiä ulkorajoja. Maakuntajohtaja Satu Sikanen osallistui Brysselissä komission puheenjohtaja Ursula von der Leyenin ja koheesiopolitiikasta vastaavan varapuheenjohtaja Raffaele Fitton isännöimään julkaisutilaisuuteen.
maakuntajohtaja Satu Sikanen tapasivat Brysselissä.
Komissio tunnistaa tiedonannossaan Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset itäisten raja-alueiden taloustilanteeseen ja elinvoimaan, ja esittää joukon toimia alueiden vahvistamiseksi. Konkreettisten taloudellisten tukitoimien osalta tiedonannon anti jäi kuitenkin vähäiseksi. Tilaisuudessa lanseerattiin muun muassa EastInvest-rahoitusjärjestely, joka voi tuoda itärajalla toimiville yrityksille uusia rahoitusmahdollisuuksia.
Tiedonanto toimi hyvänä keskustelupohjana, kun Etelä-Karjalan liitto vei vierailullaan terveisiä Brysselin päättäjille. Painotimme, että tuki Suomen kaakkoisrajan elinvoimalle ei saa jäädä juhlapuheiden tasolle. Elinvoimainen rajaseutu on osa eurooppalaista kokonaisturvallisuutta ja siten koko EU:n asia. Tämä myös komission tiedonannossa todetaan.
EU:n tulevalla rahoituskaudella tarvitaan oikeudenmukaisia ratkaisuja niille alueille, joissa geopoliittinen isku on ollut kaikkein kovin. Suomessa isku on osunut pahiten juuri Etelä-Karjalaan.
EU:n alue- ja rakennepolitiikan maakuntakohtaista rahanjakoa on jatkossa muutettava. On kohtuutonta, että alueiden eroja tasaamaan tarkoitettu rahoitus ei perustu maakuntien välisiin todellisiin kehityseroihin. Kuluvalla EU-ohjelmakaudella Etelä-Karjala saa rahoitusta vain noin kolmanneksen siitä, mitä esimerkiksi naapurimaakunta Etelä-Savo saa. Eroa on noin 100 miljoonaa euroa.
Myös investointitukien tasoon tarvitaan muutos. Tällä hetkellä Lappeenrannan seutukunnan alueella toimivat pienet yritykset voivat saada enintään 20 % investointituen, kun esimerkiksi Kuopiossa tai Oulussa tukiprosentti voi olla 40 prosenttia. Tämä epäkohta on korjattava.
Viestimme niin EU:n kuin kansallisen tason päättäjille on selvä: jatkossa itärajan maakuntien tulee olla EU-rahoituksen osalta yhdenvertaisessa asemassa. Kaakkoisrajan tueksi odotetaan nyt tekoja.
Lisätietoja: yhteyspäällikkö Hanna Isbom, [email protected], p. 050 413 8299