Etelä-Karjalan maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä piti helmikuun kokouksensa Lappeenrannan satamassa Mustolassa. Kokouksen teemana oli Saimaan sisävesiliikenteen kehittäminen. Kokouksessa kuultiin hyviä uutisia sataman eli Mustolan Yritys- ja Logistiikkapuiston nykytilanteesta ja tulevaisuudennäkymistä. Vaikka Saimaan kanavassa ei ole kulkenut aluksia Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen, on Mustolan alueella satamavalvoja Timo Suonion mukaan toimintaa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.
Saimaan sisävesiliikenne kasvussa
Saimaan sisävesiliikenteen kasvu on ollut vahvaa koko 2020-luvun, ja erityisen voimakasta se on ollut Venäjän aloittaman hyökkäyssodan jälkeen. Liikennöintikaudella 2022 tavaraa kuljetettiin reilu neljännes enemmän kuin edellisellä kaudella, ja kasvu jatkui yhtä vahvana myös kaudella 2023.
Saimaan sisäinen liikenne koostuu tällä hetkellä pääasiassa puun kuljetuksista pohjoisemmilta vesiltä Etelä-Karjalan tuotantolaitoksiin. Iisalmi, Joensuu, Kitee, Kuopio ja Varkaus ovat pääasiallisia lähtösatamia, ja 99 % kuljetuksista suuntautuu Imatralle, Joutsenoon ja Lappeenrantaan, yksi prosentti Etelä-Savon Ristiinaan.
Sisävesiliikenteen toimintaedellytyksiä kehitetään hankkeella
Projektipäällikkö Marja Eskman kertoi käynnissä olevan Logistiikan Vuoksi -hankkeen tavoitteista. Hankkeen tavoitteena on turvata sisävesikuljetusten jatkuminen Saimaalla ja laajemmin koko Vuoksen vesistöalueella, sekä kehittää Saimaan satamien yhteistoimintaa ja parantaa Saimaan sisävesiliikenteen toimintaedellytyksiä vastaamaan alueen teollisuuden ja muiden lastia antavien yritysten tarpeita myös tulevaisuudessa. Kainuun liiton hallinnoimasta Itäisen Suomen elinvoimaa tukevat verkostohankkeet -ohjelmasta rahoitettua hanketta vetää Lappeenrannan kaupunki. Mukana ovat myös Joensuun, Kuopion, Savonlinnan ja Varkauden kaupungit sekä Metsä Group, Stora Enso ja UPM.
Sisävesikuljetusten rajoitteeksi on muodostunut erityisesti laivakapasiteetin saatavuus sekä kaluston uudistamistarve. Sisävesiliikenteen merkitys vähäpäästöisenä kuljetusmuotona on kasvanut liikenteen päästövähennystavoitteiden saavuttamisessa, siksi tarpeita vastaava nykyaikainen laivakapasiteetti on erityisen tärkeä Saimaan alueen kuljetuksille. Myös huoltovarmuuden näkökulmasta on tärkeää, että maantie- ja rautatiekuljetuksille on olemassa vaihtoehtoinen logistiikkareitti. Hankkeessa selvitetäänkin mahdollisuutta rakentaa laivoja Saimaan alueella, mikä loisi uutta teollisuutta, yritystoimintaa ja työpaikkoja Saimaan alueelle.
Hankkeen avulla halutaan varmistaa myös ammattitaitoisen työvoiman saatavuus Saimaan alueella. Työvoiman saatavuus ja kouluttaminen ovat hankkeen kaikkien osapuolien yhteinen huolenaihe. Työvoimaa tarvitaan niin alusten ajohenkilöstöön kuin laivojen rakentamis-, korjaus- ja huoltotoimintoihin. Yhteistyötä työvoiman kouluttamisessa tehdään Savonlinnan Ekamin kanssa.
Kutilan kanavahanke etenee
Taipalsaaren kunnan tekninen johtaja Samuli Kakko kertoi Kutilan kanavan kehittämishankkeesta, jonka tavoitteena on Suur-Saimaan saavutettavuuden ja Pien-Saimaan vedenlaadun parantaminen sekä eteläisen Saimaan vesistömatkailun kehittäminen. Kanavan yhteyteen tulee pumppaamoja, joiden avulla Suur-Saimaan vettä tullaan siirtämään Pien-Saimaalle, erityisesti rehevöitymisestä kärsivälle Maavedelle. Hanke parantaa merkittävästi Pien-Saimaan vedenlaatua ja koko alueen virkistysarvoja.
Kanavahanketta koskeva suunnittelu ajoittuu vuosiin 2023–2024 ja alustavan arvion mukaan varsinainen toteutus tapahtuu pääosin vuosina 2025–2026. Tavoitteena on, että hanke valmistuisi kokonaisuudessaan vuoden 2027 aikana.
Lappeenrannan satamasta TEN-T-liikenneverkon multimodaalinen solmupiste
Euroopan jäsenmaat, parlamentti ja komissio pääsivät vuoden 2023 lopussa alustavaan sopuun asetuksesta, jolla määritellään unionin suuntaviivat koskien Euroopan laajuisen TEN-T (Trans European Transport Network) -liikenneverkon kehittämistä. Asetus on tärkeä Etelä-Karjalan liikennejärjestelmän kehittämisen kannalta, ja aktiivisen vaikuttamisen ansiosta uudessa asetuksessa huomioidaankin useita Etelä-Karjalalle tärkeitä väyliä.
Saimaan syväväylä kuuluu entuudestaan TEN-T:n ydinverkkoon ja uuden asetuksen myötä Lappeenrannan satama nousee TEN-T:n kattavalle verkolle. Vesiliikenteen kohteiden lisäksi Etelä-Karjalan alueella sijaitsee myös muita TEN-T-liikenneverkon väyliä ja terminaaleja: Karjalan rata kuuluu rautateiden ydinverkkoon Lappeenrantaan asti ja kattavaan verkkoon Lappeenrannan ja Joensuun välillä. Maanteiden kattavaan verkkoon kuuluvat valtatie 6 kokonaisuudessaan ja valtatie 13 valtatien 6 ja Nuijamaan rajanylityspaikan väliseltä osuudelta. Lisäksi Lappeenrannassa sijaitsee kattavan verkon lentoasema.
Lappeenrannan sataman sijainti ydinverkkoon kuuluvien Saimaan syväväylän ja Karjalan radan sekä kattavaan verkkoon kuuluvien valtateiden 6 ja 13 solmupisteessä mahdollistaa sataman eli Mustolan Yritys- ja Logistiikkapuiston kehittämisen TEN-T-liikenneverkot yhdistävänä multimodaalisena logistiikkakeskuksena. TEN-T-statuksen ansiosta kehittämiseen on mahdollista saada myös EU-rahoitusta. Yhteenvetona voidaankin todeta, että geopoliittisen tilanteen luomista haasteista huolimatta Saimaan sisävesiliikenteen kehittäminen on hyvällä mallilla.
Lisätietoa: liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen, [email protected]
Etelä-Karjalan maakunnallinen liikennejärjestelmätyöryhmä
Etelä-Karjalassa on tehty pitkään jatkuvaa maakunnallista liikennejärjestelmätyötä eri toimijoiden laajana yhteistyönä. Etelä-Karjalan liikennejärjestelmätyöryhmässä ovat Etelä-Karjalan liiton lisäksi jäseninä Imatran ja Lappeenrannan kaupungit, Lemin, Luumäen, Parikkalan, Rautjärven, Ruokolahden, Savitaipaleen ja Taipalsaaren kunnat, Etelä-Karjalan kauppakamari, Kaakkois-Suomen ELY-keskus, Väylävirasto, Traficom, Kaakkois-Suomen rajavartiosto, Tulli ja VR. Työryhmän kokouksiin kutsutaan kokousteemaan liittyen myös muita asiantuntijoita.