Itäisen Suomen tilanne ja näkymät ovat saaneet kasvavissa määrin palstatilaa eri medioissa. Tietoisuutta itärajan sulkeutumisen vaikutuksista tarvitaan, mutta yhtä lailla tietoa myös niistä menestymisen eväistä, joita Etelä-Karjala edelleen tarjoaa.
Etelä-Karjala ei suinkaan ole keinotekoisesti asuttuna pidettävää syrjäseutua, jonne puhallettaisiin tukirahaa vailla vaikuttavuutta. Täällä pyöritetään globaalia liiketoimintaa: Etelä-Karjalassa tavaraviennin arvo oli kolme miljardia euroa vuonna 2022. Täällä luodaan uusia innovaatioita, joilla saadaan maailmaan muun muassa puhtaampaa ilmaa, energiaa ja vettä. Lappeenrannan seutukunnan tutkimus- ja kehitysmenot asukasta kohden ovat seutukunnittain tarkasteltuna Suomen parhaassa kymmenyksessä – maakuntatasollakin tarkasteltuna maan parhaimman kolmanneksen joukossa.
Uutta työtä ja toimeentuloa toki tarvitaan itärajan taakse jääneiden menetettyjen mahdollisuuksien tilalle. Onneksi uutta on myös rakennettavissa.
Helsingin yliopiston aluesuunnittelun ja -politiikan professori Sami Moisio nosti YLE:n Aamussa 1.12. esille Pohjois-Ranskan esimerkkinä alueesta, jonka kehityksen suunta on kääntynyt. Keltaliivien protesteista tunnetut alueet ovat saaneet uusia teollisia investointeja, joita myös Ranskan valtio on osaltaan edistänyt. Alueen työllisyysaste on noussut ja työttömyys vähentynyt.
Samanlaista alueiden ja valtion yhteispeliä ja vahvaa teollisuuspolitiikkaa tarvitaan nyt myös meillä. Hallitusohjelman mukaisesti työ- ja elinkeinoministeriössä valmistellaan Suomeen uutta teollisuusstrategiaa, jolla halutaan tukea teollisuutemme kansainvälistä kilpailukykyä, uudistumista ja jalostusarvon kasvattamista. Tätä kehitystä haluamme myös Etelä-Karjalassa vauhdittaa. Etelä-Karjala on tulevaisuudessakin vahva teollisuusmaakunta: kilpailuetuja nykyiselle teollisuudelle tarjoava ja houkutteleva uusille, myös kansainvälisille, investoinneille.
Teollisuuden toimintaympäristöä on kehitettävä ja kehitetään pitkäjänteisesti. Etelä-Karjalan liitto edesauttaa toimintaympäristön kehittymistä muun muassa liikennejärjestelmäsuunnittelun ja edunvalvonnan kautta. Nyt joulun alla saimme EU:sta mukavia uutisia: alustava sopu asetuksesta unionin suuntaviivoiksi Euroopan laajuisen liikenneverkon (TEN-T) kehittämiseksi on löydetty eri osapuolten välillä. Karjalan rata välillä Luumäki–Lappeenranta nousee TEN-T ydinverkon osaksi, ja Nopean Itäradan rataosuudet ovat osana laajennettua ydinverkkoa. Lappeenrannan satama nousi osaksi kattavaa verkkoa. TEN-T-status on tärkeä siksi, että se antaa edellytykset saada liikenneinvestointeihin EU-rahoitusta.
Osaava työvoima on myös kriittinen menestystekijä. Vuoden aikana Etelä-Karjalan kunnat ovat valmistelleet työllisyyspalvelujen uudistusta, jossa vastuu palveluiden järjestämisestä siirtyy valtiolta kunnille – Etelä-Karjalassa käytännössä Lappeenrannan kaupungille vastuukuntana. Etelä-Karjala on yksi niistä harvoista maakunnista, joissa työllisyysalue rakentuu maakunnan kokoiseksi. Valmistelutyötä Etelä-Karjalassa tehneille on syytä antaa kiitoksia: työtä on tehty hyvin, yhdessä eri osapuolten kesken ja koko maakunta mukana pitäen.
TE-palvelu-uudistus on nyt momentum myös aiempaa laajempaan kuntayhteistyöhön elinkeinopolitiikan saralla. Momentum on nyt myös siinä mielessä, että kuntien tahtotila luoda kasvua yhdessä yritysten kanssa on vahva. Jos pystymme työllisyysasioita hoitamaan yhtenä kokonaisuutena maakunnan kokoisella alueella, miksi emme myös esimerkiksi markkinoisi ja myisi Etelä-Karjalaa ja sen potentiaalia kokonaisuutena investoreille? Kun myymme Etelä-Karjalaa, myymme suurempaa kuin Kuopiota tai Lahtea.
Kaikki potentiaali ja vahvuudet tulee hyödyntää, vaikkemme lopulta suuruudella pystyisi kilpailemaan. Kurjuudellakaan kilpailu ei kannata, mutta osaamisella ja asenteella kannattaa. Karjalaisen kauppamiehen ja -naisen avoimella, idearikkaalla ja työteliäällä asenteella Etelä-Karjala menestyy myös jatkossa, kun vielä ruokimme sitä ripauksella yrittäjähenkeä.
Haluan kiittää kaikkia yhteistyökumppaneita, Etelä-Karjalan liiton henkilökuntaa ja päättäjiä kuluneesta vuodesta ja erinomaisesta yhteistyöstä. Tästä on hyvä jatkaa yhdessä Etelä-Karjalan joukkueena toimien.