Luumäellä 6.8.2025 neljättä kertaa järjestetyn Kotkaniemi-foorumin turvallisuuspoliittiset keskustelut keskittyivät tänä vuonna Suomen suuntaan muuttuvassa maailmassa. Upeaan Kotkaniemen museomiljöön puutarhaan oli tänäkin vuonna pakkautunut n. 400 henkeä kuulemaan huippuasiantuntijoiden puheenvuoroja ja keskusteluja. Mitä kaikkea yleisö kuuli turvallisuus- ja maailmanpolitiikan saralta tällä kertaa? Paljon enemmän kuin tähän kirjoitukseen mahtuu.
Kotkaniemi-foorumin ensimmäinen pääpuhuja, ulkoministeriön strategiajohtaja Antti Helanterä muistutteli yleisöä heti puheenvuoronsa aluksi, että Suomen ulkopolitiikan peruskysymykset ovat jo pitkään pysyneet koko lailla samoina. Mietimme edelleen esimerkiksi maailmankauppaa, EU:n elinvoimaa ja demokraattisia arvoja. Se, mikä on muuttunut, on ulkopolitiikan asetelma eli se ympäristö, jossa edellä mainittuja kysymyksiä esitetään. Helanterän mukaan Suomi pärjää suomalaisena, mutta meidän on löydettävä ajan hetkeen sopivat toimintatavat. Se tarkoittaa esimerkiksi Euroopan kilpailua Yhdysvaltojen ja Kiinan kanssa, ei pelkästään talouden saralla vaan myös yhteiskuntajärjestelmien osalta. Lisäksi Eurooppaan on tarve rakentaa sotilaallinen pidäke ja luoda uusi eurooppalainen turvallisuusarkkitehtuuri.
Ilta-Sanomien päätoimittaja Ulla Appelsinin juontamassa foorumin ensimmäisessä paneelissa pohdittiin Suomen roolia entistä moninapaisemmassa maailmassa. Keskustelijoina olivat Ulkopoliittisen instituutin johtaja Hiski Haukkala, Helsingin yliopiston poliittisen historian professori Juhana Aunesluoma sekä tutkija ja tietokirjailija Henri Vanhanen. Keskustelussa pohdittiin muun muassa, tulisiko Suomen ottaa nykyisessä maailmantilanteessa tuomarin vai lääkärin rooli, mitkä asiat ovat meillä paremmin kuin Etykin aikaan ja mitkä ovat parhaat puolet Suomen Nato-jäsenyydessä. Aunesluoma nosti esille Suomen roolin pohjoisena hyvinvointivaltiona, jonka poliittinen järjestelmä on kehittynyt positiiviseen suuntaan pitäen vähemmän ristiriitoja sisällään verrattuna Etykin aikaan noin 50 vuotta sitten. Nato-jäsenyyden osalta Haukkala nosti puolestaan hyvänä asiana esille sen, että Suomi on nyt maailmanhistorian menestyneimmän ja vahvimman puolustusliiton jäsen, jossa Suomi toimii rauhan aikana niin, ettei sotaa tulisi. Vanhanen korosti Suomen roolin muuttumista siinä, ettei enää oikein ole selkeitä vedenjakajia, joissa Suomi ei olisi jo jollain puolella. ”Rivit tiivistyvät eikä eri maailmojen välillä ole enää niin paljoa tilaa kuin aiemmin. Halusimme tai emme, joudumme ottamaan kantaa eri asioihin”, totesi Vanhanen.
Mielenkiintoinen keskustelu paneelissa käytiin siitä, mitä tapahtuu Putinin vallan päättyessä. Aunesluoma ja Haukkala pohdiskelivat, että vaikka Putinista joskus aika jättää, ei ole ollenkaan varmaa, loppuuko putinismi. Yhtä mieltä oltiin siitä, että jonkinmittainen epävarmuuden ja epävakauden aikakausi koittaa Venäjällä. Rauhan saaminen Ukrainaan oli keskustelijoiden mielestä vielä pitkän ajan päässä. ”Tulitauko voi tulla nopeastikin mutta se ei vielä ole sama asia kuin kestävä rauha”.
Kotkaniemen puutarhassa nautittujen kahvien jälkeen tieteen akateemikko ja kansainvälisen oikeuden emeritusprofessori Martti Koskenniemi haastoi puheenvuorossaan yleisön pohtimaan liberaalin laillisuuden kriisiä. Viime aikoina olemme kuulleet paljon puhetta liberaalin oikeusvaltion tilasta ja sana kriisi on noussut aika ajoin esiin. Usein ajattelemme, että jos oikeusvaltio on kriisissä, sen vastustajat hyökkäävät sitä kohtaan. Koskenniemi pohdiskeli puheenvuorossaan kuitenkin moniulotteisesti sitä, missä määrin liberaali ajatusmaailma, liberaali valtiollisuus ja laillisuus ovat itsessään kriisissä omien ristiriitojensa vuoksi.
Koskenniemen puheenvuoron jälkeen Kotkaniemi-foorumin juontaja Maria Manninen haastatteli Yhdysvalloissa vaikuttavaa toimittaja Kristiina Heleniusta ja Ylen Venäjän-kirjeenvaihtaja Mika Hentusta siitä, mille nykymeno Yhdysvalloissa, Kiinassa ja Venäjällä näyttää toimittajan silmin. Helenius korosti Yhdysvaltojen vaikeaselkoisuutta. Vakaasti ja suht ennalta arvattavasti toimiva Kiina on hänen mukaansa huomattavasti helpommin tulkittavissa kuin nyky-Yhdysvallat, jossa on tällä hetkellä hyvin sekava ja erikoinen, jopa pelottava ilmapiiri. Ensimmäistä kertaa Kotkaniemi-foorumin historiassa etäyhteydellä suoraan Moskovasta tilaisuuteen osallistunut Hentunen puolestaan korosti Kiinan pitkäkestoista ja sinnikästä nousua maailman ykköskaartiin. Kiinan strateginen valinta olla kiinnostunut uusista teknologioista on poikinut maalle teknologiajohtajuutta. Lisäksi Hentusen mukaan Kiina on valmistautunut hyvin Trumpin valtaantuloon ja tarttunut mahdollisuuksiin ottaa poliittista valtaa.
Toisaalla Kiinalla on vahva kumppanuussuhde Venäjän kanssa, jolla puolestaan on hallussaan esimerkiksi tiettyjä Kiinalle tärkeitä mineraaleja pohjoisilla alueilla. Helenius ja Hentunen määrittelivät Kiinan aseman maailmassa vielä hahmottumattomaksi, mutta tärkeäksi osaksi moninapaisessa maailmassa. He totesivat Kiinan luovan mielellään kahdenvälisiä suhteita suoraan yksittäisten valtioiden kesken liittoumien sijaan. Tämä tarkoittaa Heleniuksen ja Hentusen mielestä sitä, että Suomen kannattaa Kiina-suhteiden osalta hyödyntää sitä, että olemme pieni, näppärä ja nopeisiin liikkeisiin kykenevä valtio.
Päivän viimeinen paneelikeskustelu, jonka veti Etelä-Saimaan päätoimittaja Jyrki Utriainen, käsitteli hyvin ajankohtaista teemaa eli taloutta. Valtiovarainministeri oli ilmoittanut miljardisäästöstä juuri Kotkaniemi-foorumin kanssa samana päivänä. Paneelikeskustelussa se poiki puolustusministeri Antti Häkkäsen (kok.) ja europarlamentaarikko Katri Kulmunin (kesk.) välille vilkasta keskustelua säästökohteista, talouden tasapainottamisen keinoista ja talouskasvun edellytyksistä. Politiikan ulkopuolelta paneelin osallistunut Nordean pääekonomisti Tuuli Koivu oli huolissaan talouskasvusta. Verrattuna muihin Pohjoismaihin, joissa uudet yrityksen vievät taloutta eteenpäin, Suomessa tervettä riskinottoa ja uusien avauksien etsimistä on Koivun mielestä liian vähän. Ekonomistina hän korosti koulutuksen keskeistä roolia kaiken uuden innovaation lähteenä.
Puolustusmenojen kasvattamisen ohella panelistit keskustelivat puolustusteollisuuden mahdollisuuksista kasvun moottoreina. Häkkänen korosti puolustusteollisuuden olevan erityinen markkina, jossa on paljon mahdollisuuksia. Vaikka Suomessa teollisuudenala on pieni Euroopan mittakaavassa, laatu on valttimme. Kulmuni puolestaan muistutti, että Suomi on myös matkailumaa. Tarjolla on suuret markkinat, joilla Suomi on pärjännyt piirun verran muita Pohjoismaita paremmin. Paneelin viimeinen kysymys koski Itä-Suomi-ohjelmaa ja odotettavissa olevia konkreettisia toimenpiteitä. Valitettavasti sen osalta ei juurikaan kuultu uusia avauksia.
Kotkaniemi-foorumin päätti uusi Etelä-Karjalan maakuntahallituksen puheenjohtaja, kansanedustaja Niina Malm (sd.). Päivän antia kerratessaan hän totesi:
”Ainakin yksi asia on varma. Jos tämä paikka (P.E. Svinhufvudin kotitalo Kotkaniemessä) on aikanansa ollut maailmanpolitiikan polttopiste, niin kyllä me edelleenkin tällä hetkellä olemme maailmanpolitiikan polttopisteessä täällä kaakkoisessa Suomessa. Enkä voi siinä olla korostamatta itäisen Suomen roolia.”
Kotkaniemi-foorumin 2025 striimi on katsottavissa Yle Areenassa 5.9.2025 saakka. Lisäksi striimi löytyy Etelä-Saimaan verkkosivuilta.
Vuosittain järjestettävä Kotkaniemi-foorumi on turvallisuuspoliittisiin teemoihin keskittyvä keskustelutilaisuus, joka järjestetään vuosittain. Foorumin järjestävät yhteistyössä Kotkaniemi-säätiö, Luumäen kunta ja Etelä-Karjalan liitto.
Foorumin järjestämiseen ja tapahtumakonseptin kehittämiseen on tänä vuonna saatu rahoitusta Eevi ja Eemil Tannisen säätiöltä, Maanpuolustuksen kannatussäätiöltä ja lukuisilta yksityisiltä tukijoilta.
Teksti: viestintäpäällikkö Ansa Räätäri