Helsingin Sanomien pääkirjoituksessa 8.6.2025 otettiin kantaa Suomen väestökehitykseen ja alueiden näkymiin. Kirjoittaja antaa ymmärtää, että julkisten varojen pumppaaminen itäiseen Suomeen saa loppua, sillä vähenevän väestökehityksen suuntaa ei voi muuttaa, eikä valtiolla ole rahaakaan. Kirjoittajan mukaan itäisten rajaseutujen asuttuna pitämisellä ei ole edes puolustuksen kannalta merkitystä.
Itäisen Suomen kehittämisessä ei ole kyse siitä, että jokainen niemennotko tulisi olla asuttuna. Kymenlaaksosta Kainuuseen ulottuvalla alueella asuu yli miljoona ihmistä: noin joka viides suomalaisista. Itäisessä Suomessa on kansataloudelle tärkeää vientiteollisuutta, raaka-aineita ja resursseja sekä monilla aloilla Suomen ja maailman kovatasoisinta tutkimusta, koulutusta ja osaamista, jota Suomi tarvitsee pärjätäkseen tulevaisuudessa.
Itäinen Suomi ja sen yritykset eivät ole julkisten tukien varassa elävä painolasti, kuten pääkirjoitus antaa ymmärtää. Yritystukien valossa julkisia varoja ohjataan pikemminkin Uudellemaalle, Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen. Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2024 Uudellemaalle maksettiin suoria yritystukia yli 383 miljoonaa euroa, kun esimerkiksi Etelä-Karjalassa luku oli alle 9 miljoonaa euroa. Maakuntien asukaslukuun suhteutettuna Uudellemaalle maksetut yritystuet ovat yli kolminkertaiset Etelä-Karjalaan verrattuna – Pirkanmaalle ja Varsinais-Suomeen kaksinkertaiset Etelä-Karjalaan nähden.
Jos rahaa ei ole, miten sitä on ohjata kasvavien kaupunkiseutujen yritystukiin? Myöskään kannanottoja siitä, että valtion tulisi säästää HSL:n rahoituksesta tai lakkauttaa tuki Pääradan yöjunaliikenteeltä, ei ole näkynyt. Sen sijaan esimerkiksi itäisen Suomen lentoliikenne on jatkuvasti lakkautusuhan alla, ja seuraavana leikkuri uhkaa iskeä itäiselle Suomelle tärkeisiin kiskobussiyhteyksiin, vaikka näihin kohdentuva rahoitus on valtion tukemasta liikenteestä hyvin pieni osa.
Yrityksille ja julkisiin palveluihin kohdentuva julkinen rahoitus vaikuttaa olevan väestöään menettävissä maakunnissa jatkuvasti kyseenalaistettavaa aluepolitiikkaa, mutta julkinen tuki kasvukeskuksille oikeaa kasvupolitiikkaa.
Kullakin alueella, myös itäisessä Suomessa, on omat vahvuutensa, joita Suomella ei ole varaa jättää hyödyntämättä. Suomi on pieni kansakunta, jonka yhtenäisyyttä on syytä vaalia kaikkina aikoina – etenkin näinä vaikeina.
Rajan ei tule railona revetä Suomen rajojen sisällä, vaan on muistettava, että Suomella on vartioitavana 1340 kilometriä itärajaa. Rajavartioston apuna päivittäisessä työssä ovat paikalliset asukkaat, jotka seuraavat ympäristöään ja kertovat viranomaisille tärkeitä havaintojaan.
Maan ykköslehden soisi osoittavan arvoa asukkaille ja yrityksille, jotka uivat vastavirtaan ja rakentavat itäisen Suomen tulevaisuutta väestökehitykseltään haastavalla alueella Suomen, EU:n ja NATO:n itärajalla.
Satu Sikanen
maakuntajohtaja
Etelä-Karjalan liitto
(Kirjoitus on maakuntajohtaja Satu Sikasen Helsingin Sanomien 8.6.2025 pääkirjoitukseen laatima vastinekirjoitus.)