Etelä-Karjalan kuntien ilmastosuunnitelmahanke, jossa laadittiin ilmastosuunnitelmat kuudelle kunnalle, on tulossa kesäkuussa loppuunsa, minkä vuoksi haastattelimme hankkeen vetäjää Mari Matikaista. Hanketta ryhdyttiin toteuttamaan 2023 syksyllä. Ilmastolain muutos oli määrittänyt ilmastosuunnitelmien laatimisen kuntien velvollisuudeksi, ja Matikainen valittiin hankkeen vetäjäksi. Etelä-Karjalan pienet kunnat päättivät hakea avustusta yhdessä siten, että Ruokolahti toimii hakijana kaikkien puolesta ja Etelä-Karjalan liitto otti päävastuun suunnittelutyön toteuttamisesta. Matikaisella oli jo taustaa hanketyöstä jonkin verran, mutta ilmastotyö oli hänelle uutta. Hän oli aiemmissa töissään kuitenkin toiminut kestävän kehityksen parissa.
Mikä hankkeissa kiinnostaa?
Matikainen siirtyi ilmastohankkeen vetäjäksi aiemmasta työstä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiöltä, jonka hän kertoo olevan aktiivinen hanketoimija. Siellä hän työskenteli etenkin ELY-keskukselta ja Leader-ryhmiltä haettujen EU:n maaseuturahaston kehittämis- ja investointihankkeiden parissa. Hanketyössä pääsee toimimaan monipuolisissa työtehtävissä ja oppimaan uutta. Virkistysaluesäätiön hanketyössä korostui retkeilymahdollisuuksien kehittäminen. Työhön kuului myös tiedottamista, raportointia sekä maksatushakemusten koostamista. Matikaisen kokemuksissa hanketyö on ollut mielenkiintoista, koska siihen on liittynyt uuden luomista ja mahdollisuuksia vaikuttaa omiin työtehtäviin suunnitteluvaiheissa. Lisäksi hän toteaa hanketyön olevan hänelle sopivaa. Hän pitää verkostoitumisesta ja yhteistyöstä, sekä on rivakka ja tunnollinen työntekijä. Hankkeet ovat osa laajempaa kehityskulkua, sillä usein edellinen hanke poikii uusia ja inspiroi uuteen tekemiseen. Tämä luo työlle merkitystä ja ajaa suuntaa tulevaisuudelle.
Matikaisen merkittävin vastuualue ilmastosuunnitteluhankkeessa oli varmistaa, että kuntien ilmastosuunnitelmat valmistuivat ajoissa ja rahoitusehtojen mukaisesti. Tämän hankkeen kohdalla rahallinen avustus maksetaan valmistuneita ilmastosuunnitelmia vastaan, tarkentaa Matikainen. Hankkeen toteutumisen vetäjä varmisti pitämällä yhteyttä kuntiin, kehittämällä kuntien välistä yhteistyötä sekä osallistamalla asukkaita ja muita sidosryhmiä mukaan valmisteluun. Lisäksi Matikainen piti mielessään aikataulun: ilmastosuunnitelmien tuli ennättää kuntien valtuustojen hyväksyttäviksi kevättalvella 2025.
Mitä hanketyö oikeasti vaatii?
Hanketyössä on tärkeää, että projektinvetäjä hallitsee kokonaisuuksia ja aikatauluja, sanoo Matikainen. Vuorovaikutustaidot, lähestyttävyys sekä kyky verkostoitua ovat merkittäviä välineitä. Hanketyöhön liittyy usein paljon eri verkostoja, joten taustalta löytyy aina osaavaa tukea. Lisäksi Matikainen perehtyi itsenäisesti ilmastoasioihin paljon. Suunnitelma ja aikataulu ovat hankkeelle olennaisia, mutta Matikaisen mukaan pitää myös osalta soveltaa, sillä joskus suunnitelmat elävät hankkeen mukana.
Ilmastosuunnitelmahankkeessa oli välillä haasteellista edistää suunnitelmaa kuudessa eri kunnassa samanaikaisesti, Matikainen toteaa. Tiedossa oli, että kunnilla on omia kiireitään, joten joskus oli vaikeaa saada aikaa juuri tälle hankkeelle. Haastavaa ilmastotyöhankkeen alussa oli myös kokemus siitä, että oma kuppi oli hetkittäin jo piripintaan täynnä uutta tietoa, ja mutta silti täytyi koettaa oppia jatkuvasti, kertoo Matikainen. Kaikkea ei onneksi tarvinnut itse osata, sillä apua sai muun muassa työkavereilta liitosta. Alkutuntemukset olivat myös ohimeneviä ja asiat lähtivät rullaamaan.
Ympäristöministeriön avustus toi hankkeelle sekä mahdollisuuksia että tietynlaisia rajoja. Etelä-Karjalan liitolla oli aiemman ilmastohankkeen pohjalta yhteys ministeriöön, mikä helpotti hankkeen hakemista. Ministeriö jakoi kirjallisen oppaan sekä ohjeellisia esimerkkejä ilmastosuunnitelmien valmisteluun. Ympäristöministeriön erityisavustus on mahdollistanut osallistamisen keinojen monipuolisen pohdinnan ja toteutuksen, Matikainen nostaa esiin. Lisäksi rahoittajaan on oltu tiiviisti yhteydessä, jolla on varmistettu, että toteutus etenee oikein. Yllättävänä muutoksena oli kesken hankkeen tapahtunut ilmastolain muutos, mikä poisti kuntien ilmastosuunnitelmavelvoitteen, sekä yhteisprojektia hankaloittavana tekijänä se, ettei Savitaipale saanut ministeriöltä avustusta.
Hankkeista jäävä konkreettinen jälki
Yleensä toivotaan, että hankkeen loputtua työstä jäisi vielä elämään jokin konkreettinen jälki. Matikainen toivoo, että kuntien päästöt jatkaisivat vähenemistään, ja että suunnitelmien toteutumiseen lupautuneet kunnat herättäisivät innostusta ilmastotyöhön myös asukkaissa ja yrityksissä esimerkiksi viestinnän kautta. Lisäksi konkreettiseksi jäljeksi jää Etelä-Karjalan kuntien hyvä yhteistyö ilmastotyössä. Matikainen korostaa kuntien olevan avainasemassa ilmastonmuutoksen torjumisessa, ja kuntien käyttöön ottamat ilmastosuunnitelmat tuovat mukanaan myös muita hyötyjä esimerkiksi kustannuksiin ja asukkaiden hyvinvointiin liittyen. Ilmastotoimilla voidaan edistää asukkaiden hyvinvointia ja vahvistaa kunnan vetovoimaa. Myönteinen ilmastoprofiili voi houkutella alueelle esimerkiksi energiainvestointeja, ja ympäristövastuullinen kunta kiinnostaa niin mahdollisia uusia asukkaita kuin matkailijoitakin, Matikainen painottaa.
Työn tulokset ja tunnelmat
Matikainen odottaa mielenkiinnolla, miten kunnissa tullaan tarttumaan ilmastotyöhön ja miten alueellisilla hankkeilla tullaan kuntien ilmastotyötä tukemaan. Hankkeen vetäjä toivoo, että työ poikisi tulevaisuudessa lisää ilmastoon liittyviä hankkeita ja paljon hyvää pöhinää niin asukas- kuin kuntatasolla. Hienoa olisi, jos ilmastotyö integroituisi läpileikkaavaksi ajatteluksi kaikkeen toimintaan, eikä sitä nähtäisi jonain muusta toiminnasta erillisenä saarekkeena.
Kysyttäessä hankkeen loppuvaiheen tunnelmia, projektin vetäjä vastaa tunnelmien olevan hyvät ja kaiken menneen pääosin suunnitelmien mukaan. Kaikki kuusi ilmastosuunnitelmaa valmistuivat aikataulussa ja Matikainen toteaa, että niiden ohessa ehdittiin tehdä paljon muutakin. Erityisiä onnistumisen tunteita herättivät hyvät kohtaamiset, kuten nuorten ilmastopäiväkiertue kaikkinensa, sekä alueellisen ilmastoyhteistyön lisääntyminen.
Hankkeesta tulee jäämään itämään moni hyvä ajatus.
Lisätietoja:
Mari Matikainen, ilmastoasiantuntija, [email protected] , +358 40 761 0743