Heikot signaalit – mistä niitä voisi kaivaa?

Emmi Maijanen ja Anu Nuutinen

Heikot signaalit ovat tulevaisuuden mahdollisia kehityskulkuja ennakoivia ilmiöitä – pieniä, marginaalisilta vaikuttavia tapahtumia, uudenlaisia asenteita tai kokeiluja, jotka voivat ajan myötä kasvaa merkittäviksi trendeiksi. Heikko signaali on havaitsijalleen jollain tavalla yllättävä ja haastaa oletuksia nykyisestä (Sitra). Heikkojen signaalien havaitseminen vaatii jonkinlaista pysähtymistä poikkeavan äärelle: “Mikä tämä on?” Tärkeää olisi myös jatkaa ajattelua hieman pidemmälle – mitä jos asia tapahtuu uudelleen? Ja yleistyy?

Heikkojen signaalien tunnistaminen auttaa niin yrityksiä, julkisia toimijoita kuin kehittäjäorganisaatioita pysymään ajan hermolla ja varautumaan muutoksiin niin, etteivät yllättävätkään muutokset lamauta toimijoita. Heikot signaalit voivat paljastaa mahdollisuuksia, joihin tarttumalla syntyy uusia liiketoimintaideoita ja innovaatioita. Heikot signaalit voivat viestiä asiakastarpeiden muutoksista hyvissä ajoin ja antaa vihjeitä mm. kulttuuristen asenteiden ja käyttäytymisen muutoksista, jotka voivat vaikuttaa laajasti eri toimialoihin. Mutta mistä näitä signaaleja voi löytää – ja miten niitä voi oppia tulkitsemaan?

Heikkojen signaalien löytäminen on hankalaa, koska ei ole olemassa tarkkaa kriteeristöä, mihin havaintoa voisi peilata. Voi olla, että tehty havainto on oikeasti merkki jostain uudesta, mutta yhtä lailla on mahdollista, että mitään merkittävämpää ilmiötä ei synnykään. Ennakointiin liittyvä epävarmuus on hyvin voimakkaasti läsnä juuri heikoissa signaaleissa.

Sitra julkaisi oppaan heikkojen signaalien havainnointiin ja tulkintaan tammikuussa 2025 (Sitra 2025). Heikkojen signaalien etsiminen toteuttaa monin osin ennakoinnin periaatteita: yksin tekemisen sijaan useampi henkilö näkee enemmän, keskustelee ja antaa merkityksiä, toiminnan ei pitäisi olla pistemäistä ja hetkellistä, vaan jatkuvaa. Jos heikkojen signaalien keräämistä tehdään systemaattisesti, havainnoille tulisi olla tallennuspaikka, jotta niihin voidaan palata helposti.

Kuten ennakointi kokonaisuudessaan, heikkojen signaalien havainnointi vaatii ajattelun monipuolistamista ja omien ajattelutapojen haastamista. Mikko Dufva (2018) on esittänyt ajattelemisen arvoisen väitteen: “Yleensä tunnistamme vain sellaisia signaaleja, jotka jo sopivat maailmankuvaamme.” Etsintää kannattaakin tehdä useita medioita hyödyntäen, eri taustaisten henkilöiden esittämää seuraten, ihmisten käyttäytymistä tarkastellen tai luonnonilmiöitä miettien (Poussa et al 2025). Heikko signaali voi olla lähes mitä vain, missä muodossa vain. Itseään kannattaa altistaa yllättäville näkökulmille ja poikkeavalle tiedolle hakeutumalla tietoisesti oman kuplan ulkopuolelle.

Luotain-hankkeen alkuvaiheessa suunniteltiin hanketoteuttajaorganisaatioiden perehdyttämistä heikkojen signaalien keräämiseen pitkäjänteisen käytännön harjoittelun kautta. Hankkeen edetessä ja ensikokeiluiden jälkeen todettiin, että on oleellisempaa kasvattaa ensin muuta ennakointikyvykkyyttä sekä luoda toimintamallia. Heikkojen signaalien hyödyntäminen toteutettiin valmiisiin tulevaisuustietopalveluihin perehtymällä. Kokeilujaksot tehtiin Fibres, Futures Platform ja iTonics -palveluissa.

Tekoälyn nopea läpimurto näkyi kaikilla palvelutarjoajilla. Huomioitavaa on, että mikään palveluista ei hyväksy tietoa mistä tahansa, vaan lähteet ovat tarkasti rajattuja. Maksuttomien kokeilujaksojen aikana heikoista signaaleista ei voinut saada kattavaa käsitystä, sillä aineistomäärä ja -tyypit olivat rajoitettuja. Kokeilut vahvistivat käsitystä, että tekoäly tulee muuttamaan ennakoinnissa havaintojen keruun luonnetta, mutta myös sitä, että paikallisuuteen niin maa- kuin maakuntatasolla ja nopeuteen liittyen ihmiset ovat edelleen keinoälyä osuvampia.

Ennakoinnissa vahvimmat ja heikoimmat lenkit löytyvät ihmisistä. Jos organisaatio ei ole riittävän pitkällä ennakoinnin kypsyydessä, heikkojen signaalien, joka lienee ennakoinnin haastavimpia aiheita, hyödyntäminen ei onnistu. Tiedon keräämisen jälkeen on edessä kriittiset vaiheet tulkitseminen ja toimintaan vieminen.

Sitran tuore opas tarjoaa signaalien tulkintaa ohjeeksi ryhmittelyä, joka vähentää sattuman vaikutusta. Todellisen muutoksen olemassaolo on todennäköistä, jos samasta ilmiöstä on poimittu useampi signaali.

Myös yksilöiden välillä on eroja – toisilla ihmisillä on parempi havainnointikyvykkyys ja kyky nähdä yllättäviä yhteyksiä. Tätä on testattu painottuen verbaaliseen luovuuteen esimerkiksi RAT-testillä (Remote associates test), jossa koehenkilöiden tulee löytää sanapareja yhdistäviä sanoja. Hyvä uutinen on se, että havainnointikyvykkyys ei ole vain synnynnäinen ominaisuus, vaan tätä kykyään voi kehittää esimerkiksi harjoittamalla omaa luovaa ajatteluaan yleisemmällä tasolla. Henkilöt, jotka säännöllisesti harjoittavat ideointia ja luovia menetelmiä, voimistavat tätä kykyään (Nielsen & Thurber 2016)

Kaikkein haastavinta on tehtyjen havaintojen vieminen päätöksiksi ja käytännön toimenpiteiksi. Missä vaiheessa esimerkiksi yritys uskaltaa suunnata liiketoimintaansa toisin tuotteiden tai palveluiden, toimintatapojen tai asiakkaiden ja markkina-alueiden suhteen? Toimiva ennakointiprosessi vaatii, että organisaatiolla on toimintatavat käytäntöön viemisessä. Kuinka pitkään ilmiön kehittymistä seurataan? Kuka arvioi tulevaisuuteen liittyvän riskin tason ja tekee lopulliset päätökset?

Vaikka heikot signaalit ovat epävarmuutensa ja erilaisten ilmenemismuotojensa takia hankalia havaittavia, harjoittelu auttaa. Luotain-hankkeessa kannustamme myös jälkikäteisajatteluun yhtenä harjoitusmuotona. Esimerkkinä toimikoot viikset, jotka ovat vuoden 2025 alussa erittäin yleinen tyyli. Vuonna 2018 noin sadan opiskelijan tenttitilanteessa vain yhdellä henkilöllä oli pelkät viikset ilman partaa. Ratkaisu oli niin poikkeava, että se kiinnitti huomion. Mihin poikkeavaan sinä olet kiinnittänyt huomiosi tänään?

Lähteet:

Tulevaisuussanasto, Sitra. Viitattu 29.1., saatavilla: Heikko signaali – Sitra

Dufva, Mikko. 2018. Heikot signaalit. Sitra. Viitattu 19.2.2025. Saatavissa https://www.sitra.fi/caset/heikot-signaalit/

Nielsen, D., Thurber, S. 2016. The secret of the highly creative thinker. How to make connections others don’t. BIS Publishers. 3rd printing 2018.

Poussa, L., Ylikoski, T. 2025. Heikkoja signaaleja tulevaisuudesta. Opas havainnointiin ja tulkintaan. Sitra. Viitattu 19.2.

Kirjoittajat:

Emmi Maijanen työskentelee LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikössä markkinoinnin ja tuotteistamisen lehtorina, mutta käyttää suuren osan työajastaan erilaisten hankkeiden parissa tekoälystä maaseudun kehittämiseen. Yhdistävä tekijä Maijasen toiminnassa on uudet (liike)toimintamallit, luovuus ja ihmisten ajattelun kehittäminen esimerkiksi työpajoja fasilitoimalla. Luotain-hankkeessa Maijanen toimi projektipäällikkönä.

Anu Nuutinen on LAB-ammattikorkeakoulun liiketoimintayksikön lehtori ja asiantuntija LUOTAIN-hankkeessa. Nuutinen on opiskellut tulevaisuuden tutkimusta 1990-luvulla, tehnyt työvoima- ja koulutustarve-ennakointia 2000-luvun alussa ja opettanut ennakointia LABissa vuodesta 2021.

Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Luotain-ennakointihankkeen tuloksena ja LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa. Loppujulkaisu on saatavilla Theseuksessa täältä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-491-2