Johdanto
Etelä-Karjalan kevään 2025 työmarkkina-analyysi pohjautuu laajaan aineistoon, joka kattaa Työmarkkinatorin ja työnantajien verkkosivujen työpaikkailmoitukset neljän kuukauden poikkileikkausotantoina (helmikuu-toukokuu 2025). Aineistoa on lähestytty generatiivisen tekoälyn avulla. Tavoitteena on ollut hahmottaa lyhyen aikavälin signaaleja alueen liiketoimintrendien ja osaamistarpeiden muutoksista. Kyseessä on kokeilu, jonka tavoitteena on kehittää tätä tietotuotetta osaksi Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen laajempaa tiedolla johtamisen kokonaisuutta. Samalla se tarjoaa käytännön esimerkin siitä, kuinka tekoäly voi toimia avustavana seulana työelämätiedon hallinnassa, vaikkakin varsinaiset tulkinnat ja johtopäätökset tehdään edelleen asiantuntijoiden kokonaisnäkemysten kautta.
Liiketoimintatrendit muovaavat työn sisältöjä ja osaamistarpeita
Etelä-Karjalan työmarkkinoilla on havaittavissa useita liiketoimintatrendejä, jotka määrittävät yhä enemmän, millaista osaamista työntekijöiltä odotetaan. Tulos- ja vaikuttavuusajattelu on noussut keskiöön: työn on tuotettava mitattavaa hyötyä, olipa kyse asiakastyytyväisyydestä, palvelun vaikuttavuudesta tai kustannustehokkuudesta. Samaan aikaan digitalisaatiota ei enää nähdä vain teknisenä tukena, vaan sen kaupallinen hyödyntäminen – kuten prosessien automatisointi ja asiakaskokemuksen parantaminen – on osa työn arkea.
Työntekijöiltä odotetaan myös resurssien hallintaa ja taloudellista ymmärrystä erityisesti julkisella sektorilla, jossa laatuvaatimukset yhdistyvät niukkoihin panoksiin. Lisäksi työ tapahtuu yhä useammin verkostoissa, joissa tarvitaan kykyä hahmottaa oma rooli osana monialaista ja moniulotteista palvelukokonaisuutta.
Data ohjaa, mutta ei puhu – vielä
Etelä-Karjalassa työn perustana on vahvistunut yhä enemmän data, jota kerätään asiakasvirroista, aikatauluista ja palvelun onnistumisesta. Erityisesti julkisessa ja suuremmassa yksityisessä sektorissa tiedolla johtaminen alkaa vaikuttaa arkeen. Silti pk-yrityksissä data toimii usein lähinnä suoritusseurannan välineenä, eikä vielä liiketoiminnan kehittämisen mahdollistajana. Tämä avaakin työnhakijalle mahdollisuuden erottautua: jos osaat käyttää esimerkiksi Power BI:tä, Qlik Senseä tai Google Lookeria ja ymmärrät, miten datasta tehdään päätöksiä – olet osa sitä harvinaista osaajajoukkoa, joka voi tuoda täysin uutta lisäarvoa työnantajan liiketoiminnan kehittämisen.
Palvelutyö rakentuu nyt asiakkuuden logiikalle
Palvelutehtävissä Etelä-Karjalassa asiakas ei ole enää vain palvelun vastaanottaja, vaan työn määrittävä elementti. Työn rakenne rakentuu asiakkuuksien ympärille, joissa aikataulut, sisältö ja palaute muodostavat kokonaisuuden. Asiakaspalvelutyö onkin muuttunut toimenkuvasta prosessiksi, ja siinä onnistuminen edellyttää esimerkiksi uudenlaista tilannetajua, kykyä käyttää järjestelmiä saumattomasti sekä tunneälyä. Asiakaspalvelija, joka hallitsee järjestelmät ja kykenee empaattiseen vuorovaikutukseen, on tulevaisuuden ydinosaaja.
Vastuullisuus on arkea – mutta ei vielä kilpailuvaltti
Monilla Etelä-Karjalan toimialoilla – erityisesti teollisuudessa ja rakennusalalla – ilmastonmuutokseen vastataan jo käytännössä. Materiaalikierrätys, energiatehokkuus ja jätehuolto kuuluvat työn arkeen, mutta vastuullisuutta ei vielä hyödynnetä laajemmin työpaikkailmoitusten sanoituksena. Palvelualoilla vastuullisuus näyttäytyy myös enemmän ihmisarvoisessa kohtaamisessa kuin ekologisissa teoissa. Tämä viittaa siihen, että ympäristövastuullisuuden sanoittaminen osaksi omaa osaamista on työnhakijalle yksi tärkeä mahdollisuus nousta esiin – etenkin tehtävissä, joissa sitä ei vielä odoteta.
Kansainvälisyys – käytäntöä ilman kieltä
Vaikka Etelä-Karjalassa on kansainvälistä liiketoimintaa, globaalit markkinat eivät juuri näy työpaikkailmoitusten sanastossa. Englannin kieli saatetaan mainita, mutta vienti, globaalit asiakkaat tai kansainväliset kumppanuudet jäävät osin piiloon. Tämä tarkoittaa, että työnhakija, joka osaa viestiä osaamisestaan kansainvälisissä yhteyksissä ja yhdistää se liiketoiminnan hyötyihin, voi tuoda työpaikkailmoituksessa ilmoittamattoman, mutta todellisen työnantajan osaamistarpeen näkyväksi työmarkkinakilpailukykyään vahvistamalla tavalla.
Osaamisyhdistelmät – uusi normi
Ehkä yksi vahvimmista heikoista signaaleista Etelä-Karjalasta on se, että yksittäinen ydinosaaminen ei enää riitä pärjäämään työmarkkinoilla. Siivoojan pitää hallita mobiilidokumentointi ja asiakaskohtaaminen, huoltomiehen tulee ymmärtää energiatehokkuus ja dokumentointi, ja opettajan tulee osata muotoilla oppimispolkuja digitaalisesti ja strategisesti. Kyky yhdistää osaamisia vaivattomasti käytännön työtehtävissä on uusi osaamisen normi.
Tulevaisuuden signaalit: automaatio, integraatiot, paikkatieto
Työpaikkailmoituksista voidaan myös havaita hiljaisia signaaleja tulevaisuudessa yleistyvistä osaamistarpeista: esimerkiksi automatisoidut työnkulut Power Automate -ympäristöissä, järjestelmäintegraatiot Zapierilla ja paikkatietopohjainen työn organisointi kunnossapidossa. Työntekijältä ei odoteta pelkästään käyttöä, vaan kykyä ymmärtää miten teknologiat vaikuttavat työn rytmiin, vastuisiin ja laatuun. Tässä nousevat esiin erityisesti asiantuntija- ja hallintotyöt, joissa esimerkiksi dokumentinhallinta, versionhallinta ja tuorein audit trail -järjestelmäosaaminen (aukoton kirjausketjuosaaminen) tulevat yhä tärkeämmiksi.
Lopuksi: Miten menestyä Etelä-Karjalan työmarkkinoilla?
Etelä-Karjalassa erottautuvan työnhakijan profiili rakentuu yhä vähemmän tutkintojen päälle, vaan käytännön kyvykkyyden ja osaamisyhdistelmien varaan. Hän on teknologisesti toimiva, palvelulogiikan ymmärtävä, vastuullisuutta sanoittava ja asiakaslähtöinen asiantuntija, joka kykenee toimimaan sekä itsenäisesti että prosessien osana. Menestys ei perustu siihen, mitä tietää – vaan siihen, miten osaamista soveltaa, viestii ja yhdistää työn arkeen. Tämä muutos haastaa sekä työnantajia että työnhakijoita. Mutta juuri nyt se tarjoaa mahdollisuuden niille, jotka osaavat muotoilla oman osaamisensa Etelä-Karjalan uuden työn logiikan mukaisesti.
Samuli Leveälahti
Kehittämisasiantuntija
Kaakkois-Suomen ELY-keskus