Kulunutta vuotta pohtiessa päässä soi Cheekin Keinu-kappaleen sanat: ”Välillä taivaan ja helvetin heiluu, hän kokee huiput ja kuilut, kun keinuu.”
Sanat sopivat tähän historiallisen turbulenttiin ja haastavaan ajanjaksoon, jossa voi nähdä myös positiivista, pitkällä aikavälillä maakuntaan hyvää tuovaa kehitystä.
Etelä-Karjala on väestöltään yksi Suomen kansainvälisimmistä maakunnista. Väestökehitys on rajujen negatiivisten vuosien jälkeen oiennut jo lähes tasapainoon Lappeenrannan käännyttyä varsin mukavalle kasvu-uralle maahanmuuton ansiosta.
Yritykset ja julkinen sektori puhaltavat Etelä-Karjalassa yhä paremmin yhteiseen hiileen. Yritysten luottamus on pitänyt ansaita. Kun alueen toimijoihin ja kykyyn saada aikaan muutosta luotetaan, luottamus myös alueeseen kasvaa. Tässä olemme hyvällä tiellä.
Haluamme Etelä-Karjalan liitossa vauhdittaa matkantekoa, missä pitkäjänteisyys usein palkitaan. Esimerkkinä voi mainita systemaattinen panostuksen LUT-yliopiston energia- ja ympäristöteknologian tutkimukseen ja innovaatiotoimintaan. Syntyneen osaamisen ja ennen kaikkea rohkeiden, visionääristen yrittäjien myötä alueelle on syntynyt liiketoimintaa, jonka kasvun esteitä määrätietoisesti raivataan. Etelä-Karjalassa toimii yrityksiä, jotka ovat vahvasti digivihreän siirtymän imussa ja menestyvät hyvin näinä haastavinakin aikoina.
Samaa pitkäjänteistä panostusta tarvitaan nyt biotalouteen – alaan, jonka tahtiin maakunta on hengittänyt läpi itsenäisen Suomen historian, mutta jonka kehitys on suurten globaalien toimijoiden varassa, ei niinkään alueen käsissä.
Vuoden aikana on otettu tärkeitä askelia siinä, että systemaattisesti luomme edellytyksiä myös pk-yritystoiminnalle bio- ja kiertotaloudessa. Etelä-Karjala on saanut lupaavia, korkean jalostusarvon tuotantoon tähtääviä biotalouden yrityksiä, ja uusia tulee edelleen houkutella. Etelä-Karjalan liitto on kohdentanut miljoonaluokan rahoituksen yrityksiä palvelevaan biomateriaalien osaamiskeskukseen LAB-ammattikorkeakoululle. Samoin Etelä-Karjalan liitossa on parhaillaan valmistelussa maakuntakaava, jolla luodaan maankäytöllisesti edellytyksiä teollisten yritysten investoinneille eri puolilla Etelä-Karjalaa.
Vientiteollisuuden kannalta on tärkeää, että logistiset yhteydet ovat kunnossa. Karjalan radan investointien osalta ei olla huipulla, mutta olisimmeko kuitenkin oikeilla raiteilla? Pääministeri Petteri Orpon hallitukselta on saatu ensimmäiset miljoonat Luumäen ja Joutsenon väliseen kaksoisraiteeseen. Ensi kevään puoliväliriihessä tarvitaan paljon lisää, jotta hallitusohjelmassa luvattu 210 miljoonaa euroa kotiutuu Karjalan radalle. Tuplaraiteen rakentamisen kustannusarvio Luumäki–Joutseno välille on yli 300 miljoonaa euroa. Ratasuunnittelu etenee seuraavaksi Imatran ja Joensuun välillä, ja Etelä-Karjalan liitto on mukana myös Parikkala–Savonlinna–Pieksämäki raideliikenneselvityksessä.
Toistaiseksi Suomen ja EU:n päättäjien puheet ja alueen odotukset itärajan alueiden elinvoimaan ovat olleet suurempia kuin itse teot. Työ- ja elinkeinoministeriön alueosastolla tehdään voitava, ja rakennemuutoksen hoitoon on saatu Etelä-Karjalaan rahoitusta. Konkretiaa toivoisi myös eri hallinnonaloilta. Esimerkiksi muuta maata huomattavan paljon suuremmat leikkaukset Etelä-Karjalan ammatilliseen koulutukseen ei tue tavoitteita, joita valtioneuvoston kanslian toimesta valmisteltavan ja tammikuussa julkaistavan itäisen Suomen ohjelman on määrä edistää. Itärajan alueiden asia ei enää olekaan koko Suomen asia, kun mennään exceleihin.
Missä sitten viipyy EU:n tuki? Suomen edunvalvonta on toistaiseksi tuonut EU-tukea itärajan valvontaan, mutta ei itärajan alueiden kehittämiseen.
Suomeen kohdistuvat EU-varat alueiden kehittämiseen ovat tälle ohjelmakaudelle allokoitu. Päätös reilun kahden miljardin EU-rahoituspotin jakamisesta Suomen eri maakunnille ja ministeriöihin tehtiin edellisen hallituksen toimesta syksyllä 2021. Nykyisellä maan hallituksella on tarvittava toimivalta muuttaa aiemmin tehtyä rahanjakopäätöstä kaakkoisrajan alueiden hyväksi. Toistaiseksi tahtotilaa päätöksen avaamiseen ei ole löytynyt, mutta löytyisikö kuitenkin?
Hallitus omalla päätöksenteolla voi näyttää tai olla näyttämättä esimerkkiä EU:n komissiolle, että itärajan alueet tarvitsevat erityistä tukea aluetalouden uudistumiseen. Siihen on Etelä-Karjalassa erityisen suuri tarve. Siitä kertovat muun muassa avoimien työpaikkojen määrän vähentyminen ja yhä haastavampi työllisyystilanne. Syksyn PK-yritysbarometri ennakoi Etelä-Karjalassa hienoista käännettä parempaan, vaikka kaikkia geopoliittisen tilanteen vaikutuksia ja sopeuttamistoimia on tuskin vielä nähty.
Joudumme varautumaan kaikkeen mahdolliseen, niin huippuihin kuin kuiluihin. Kuten Cheek kappaleessaan uskoo valon vielä voittavan, niin myös Etelä-Karjala tulee menestymään kovalla työllä, osaamisella ja parhaat voimavarat yhdistämällä.
Kiitollisena kuluneesta vuodesta toivotan valoisaa ja rauhallista joulunaikaa!
Maakuntajohtaja Satu Sikanen
p. 0400 661318