Elinkeinoelämän keskusliitto julkaisi vastikään teesit itäisen Suomen elinvoiman vahvistamiseksi. Kantavana ajatuksena EK:lla on itäisen Suomen nostaminen erityistalousalueeksi, mikä tarkoittaisi investointien ja yrityskasvun pullonkaulojen avaamista, infran vahvistamista sekä EU-rahoitusta. Etelä-Karjalan näkökulmasta voi vain yhtyä elinkeinoelämän tavoitteisiin terveesti kasvavasta, kansakunnalle arvonlisää luovasta itäisestä Suomesta. Myös esitetty toimenpiteiden kokonaisuus on erittäin kannatettava.
Valtiovarainministeriö on selvittänyt alkuvuonna 2023 erityistalousalueita ja alueellisia verokannustimia. Esimerkiksi Ranskassa tietyillä alueilla perustetuille pienyrityksille myönnetään yhteisöverovapautusta viideltä ensimmäiseltä toimintavuodelta ja porrastetusti myös seuraavilta.
Euroopassa erityistalousalueita on lukuisissa eri maissa, mutta ne ovat pinta-alaltaan kohtuullisen pieniä alueita. Eurooppalaiset esimerkit osoittavatkin, että koko itäisen Suomen saaminen erityistalousalueeksi olisi vähintään haastavaa, mutta pienemmillä alueilla ei mitenkään mahdotonta.
Elinkeinoelämän keskusliiton ehdotukseen erityistalousalueesta kannattaa tarttua
Etelä-Karjala olisi mitä osuvin pilotointialusta erityistalousalueelle: perusteluja erityistoimille löytyy monesta vinkkelistä ja toisaalta edellytykset myös tuloksiin ja kasvuun ovat olemassa.
Erityistalousalue voisi tarjota verokannustimia, joilla edesautettaisiin esimerkiksi eteläkarjalaisen korkean teknologian osaamisen kaupallistamista ja mataloitettaisiin yritysten perustamisen kynnystä muun muassa tuhansien täällä opiskelevien nuorten keskuudessa. Verokannustimilla lisättäisiin myös olemassa olevien yritysten investointi- ja kasvuhalukkuutta ja voitaisiin edistää erityisesti puhtaan siirtymän mahdollisuuksiin tarttumista.
Valtiovarainministeriön selvitys kertoo, että erityistalousalueeksi voi nousta vain valtiontukialuekartan kautta. Valtiontukialuekartan päivitys on parhaillaan käynnissä. Imatran seutu on jo tukialuetta, mutta Lappeenrannan seutu on tukikartan ulkopuolella – ainoana kokonaisena seutukuntana koko Unionin itärajalla. Käynnissä oleva valtiontukialuekartan päivityskierros mahdollistaa muutokset tukialueisiin vain rajallisesti, mutta mikäli poliittista tahtotilaa on, sujuvimmillaan Etelä-Karjala voisi nousta valtiontukialuekartalle ja sieltä erityistalousalueeksi vielä tämän hallituskauden aikana.
Perusteluja erityistalousalueen pilotoimisesta Etelä-Karjalassa löytyy muun muassa Euroopan komission pääsiäisen alla julkaisemasta koheesioraportista. Raportissa tuodaan esille geopoliittisen tilanteen vaikutukset rajaseutujen kehitykseen: ”Negative border effect is stronger than ever”, raportissa todetaan.
Etelä-Karjalassa tiedämme, kuinka itärajan sulkeutumisen vaikutukset heijastuvat monisäikeisesti rajaseudun elinkeinoelämään ja arkeen. Alueemme on ollut aktiivisinta rajakaupan aluetta Suomen ja Venäjän välisellä reilun 1300 kilometrin pituisella rajalla. Palvelujen ja kaupan aloilta Etelä-Karjalasta uupuu venäläisturistien jättämä reilun 300 miljoonan euron vuotuinen tulo. Teollisuuden kilpailukyky on rakennettava nyt muun kuin venäläisen raakapuun tai maakaasun varaan. Logistiikkavirrat ovat myös kokeneet isoja muutoksia: Karjalan radan kapasiteetin ja välityskyvyn kehittämistarve korostuu entisestään.
Uudessa ajassa asioita tulee tarkastella uudella tavalla
EU:n alue- ja rakennepolitiikassa Suomen intressit ovat painottuneet Itä- ja Pohjois-Suomen erityisasemaan harvan asutuksen perusteella Suomen koko EU-jäsenyyden ajan. Etelä-Suomeen kuuluvalle Etelä-Karjalalle on nyt perusteltua löytää välineitä uusien investointien ja työpaikkojen synnyttämiseksi.
Siinä missä tukialuerajat ja uuden maailmantilanteen myötä itäraja haastavat Etelä-Karjalaa ja näyttäytyvät maakunnan kannalta negatiivisesti, erityistalousalue tuo Etelä-Karjalan rajoineen uuteen, kiinnostavaan valoon. Taloudellisen toimeliaisuuden ja tulevaisuudenuskon synnyttäminen turvallisuuspoliittisesti strategiselle alueelle tulee olla koko Suomen ja Euroopan intresseissä.