Etelä-Karjalan liittoÄänestä Etelä-Karjala-palkinnon saajaa viimeistään 1.10.2024!

Äänestä Etelä-Karjala-palkinnon saajaa viimeistään 1.10.2024!

Etelä-Karjala-palkintoesine.

Etelä-Karjalan liitto jakaa historian ensimmäisen Etelä-Karjala-palkinnon maakuntapäivänä 11.10.2024. Palkinto myönnetään tänä vuonna henkilölle, joka on maakuntamme matkailu- tai kulttuurisektorilla meritoitunut yhteistyön, muutosmyönteisyyden ja osallisuuden rakentaja.

Kisa käydään seitsemän upean maakuntamme kehittäjän kanssa, joista jokainen olisi palkinnon arvoinen. Mutta koska vain yksi voi voittaa palkinnon, äänestä omaa suosikkiasi 1.10.2024 mennessä!

Mikä on Etelä-Karjala-palkinto?

Etelä-Karjalan liitto toteutti keväällä 2024 Etelä-Karjala-palkinnon suunnittelukilpailun, jonka voitti Riikka Purosen työ ”Älykello”. Etelä-Karjala-palkinto jaetaan jatkossa vuosittain maakuntapäivän yhteydessä tunnustuksena henkilölle, joka omalla toiminnallaan on esimerkillisesti edistänyt maakuntaohjelman toteutusta ja maakunnan kehittymistä. Ehdokkaita palkinnon saajaksi haetaan maakuntaohjelman eri toimintalinjat huomioiden, ja painotus vaihtelee eri vuosina. Tänä vuonna palkitaan ansioitunut maakunnan kehittäjä maakuntaohjelman teemasta ”Vilkasliikkeinen eKarjala”. 

Tutustu ja äänestä!

Tutustu alla ehdokkaisiin ja äänestä suosikkiasi tästä linkistä.

Mirja Borgström

Mirja tuottaa yrittäjänä isoja kulttuuritapahtumia ja tietää, miten ne saadaan toimimaan. Kalliiden tuotantokustannusten kattaminen edellyttää täysien yleisöjen lisäksi laajaa yhteistoimintaa. Erilaiset yhteistyökumppanit on innostettava mukaan. Työ vaatii runsaasti intohimoa, rohkeutta, riskinottokykyä ja riskien hallintaa. Mirjan johdatuksella Etelä-Karjalassa on saatu nauttia maailmanluokan tähtiartisteista niin baletin kuin musiikin saralla.

Laaja-alaista osaamista, hyviä verkostoja ja sinnikkyyttä omaava Mirja on osoittanut myös loistavaa muutoskykyä: rajan sulkeuduttua ja Imatran balettigaalan tähtiartistien matkustamisen estyttyä moni olisi voinut laittaa hanskat tiskiin. Se ei käynyt tälle kulttuurin tahtonaiselle. Hän tuotti tilalle Imatran 75 juhlavuoden alkuun Tähtisumua Gaalakonsertin., joka tuotti tilalle muun muassa Imatran kaupungin Juhlavuoden tähtisumua -juhlakonsertin.

Juha Iso-Aho

Juha on ollut aktiivinen eteläkarjalaisen kulttuurin lipunkantaja niin työelämässä kuin siviilissäkin. Useita erilaisia kulttuuritapahtumia itse tuottaneena Juha tietää, mitä kaikkea kulttuurin tuottaminen pitää sisällään ja mikä merkitys kulttuurilla on yhteiskunnassa. Omalla toiminnallaan Juha on ollut esimerkillinen mahdollistaja, kulttuurialan koulutuksen aktiivinen kehittäjä ja mahdollisuuksien näkijä, joka on kutonut yhteistyöverkkoja sekä maakunnan sisällä että valtakunnallisesti. Lisäksi hänen verkonpunontansa on synnyttänyt eri toimialoja yhdistäviä, uusia verkostoja esimerkiksi kulttuuri- ja matkailutoimialojen välille.

Juhan kynästä on lähtenyt useita kulttuurialan tilaa ja kehittämistä koskevia julkaisuja ja artikkeleita. Lisäksi hän on toiminut aktiivisesti erilaisissa kulttuurityöryhmissä niin jäsenenä kuin puheenjohtajana.

Toni Kainulainen

Toni on yrittäjänä Vuoksen Kalastuspuistossa, joka perheyrityksenä toimii jo kolmannessa sukupolvessa kehittäen jatkuvasti toimintaa. Viime vuosien matkailusektorin vaikeuksista huolimatta Toni on luonut tulevaisuuteen katsovaa ilmapiiriä positiivisella asenteella ja aktiivisella, yhteistyötä rakentavalla otteella.

Toni ei ole jäänyt surkuttelemaan rajan sulkeutumista, vaan on luonut edellytyksiä uusien matkailijaryhmien houkuttelemiseksi Etelä-Karjalaan.

Kai Könönen

Tämä mies itse ei pidä liikaa meteliä itsestään, mutta ilman häntä maakuntamme olisi montaa tapahtumaa köyhempi. Kai toimii taustavaikuttajana monissa maakunnan tapahtumissa ja kulttuurielämyksissä. Hänen luotsaamanaan mm. Luumäen kunnan kulttuuritoimintaa on kehitetty ennakkoluulottomasti uusilla tavoilla, minkä ansiosta kunnan kulttuurielämä on lähtenyt lentoon. Työtehtäviensä ja loistavan verkostoitumiskykynsä myötä hänestä on tullut paitsi kuntien kulttuuriyhteistyön myös liikunnan ja kulttuurin yhteistyön kehittäjä.

Kai toimii muun muassa suunnitteilla olevan Etelä-Karjalan kulttuuri- ja urheilugaalan primus motorina. Hän on ollut kehittämässä Kotkaniemi-museota ja järjestämässä Kotkaniemi-foorumia. Hän on vahva eteläkarjalaisen sivistyksen ja kulttuurin puolesta puhuja sekä ennen kaikkea tekijä.

Hanna Ollikainen

Hanna on omistautunut työllensä Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiössä yli 20 vuoden ajan. Tänä aikana hän on luonut edellytyksiä retkeilylle, ulkoilulle ja muulle luontoliikunnalle eri puolilla maakuntaa. Vaikka taloudelliset resurssit ovat olleet erittäin pienet, ei siihen ole jääty jumiin, vaan toiminnassa on ollut jatkuva kehittämisote. Hannan johdolla Etelä-Karjalan virkistysaluesäätiö on jalkauttanut maakuntaamme suuret määrät hankerahaa, jonka turvin on pystytty kehittämään luontomatkailun, pyöräilyn ja retkeilyn toimintaympäristöjä yhteistyössä kuntien kanssa.

Hanna on uskaltanut ottaa vastaan pienelle organisaatiolle jopa poikkeuksellisen kovat haasteet muun muassa Hiitolanjoen ennallistamisessa ja pyörälautta Rastin ylläpitämisessä. Hannan johdolla eteläisen Saimaan retkisatamaverkostosta on kehitetty Suomen upein.

Minna Pirilä-Martti

Monipuolinen kulttuuritaituri Minna tunnetaan nykyään intohimoisena lastenkulttuurin kehittäjänä. Minna työskentelee Etelä-Karjalan lastenkulttuurikeskus Metkun toiminnanjohtajana ja mahdollistaa työssään lasten vahvojen kulttuurisiteiden syntymistä Etelä-Karjalaan. Hän on ollut alusta alkaen mukana ideoimassa maakunnan laajuista kulttuurikasvatusohjelma Kulttuuripolkua, Metkuillaan-kuorotoimintaa ja lasten puistoihin tuottamaa valotaidetta.

Minnaan on voinut joskus törmätä myös teatterilavalla, tv-sarjoissa ja elokuvissa, sekä draamaopettajana- ja ohjaajana. Hän teki aiemmin uraa näyttämötaiteen parissa.

Seppo Äikäs

Seppo on musiikin monitoimimies, jolla on kyky katsoa ympäröivää maailmaa omasta persoonallisesta näkökulmastaan. Hän keikkailee itse ja on myös mukana erilaisissa musiikki- ja teatterituotannoissa niin muusikon kuin näyttelijänkin rooleissa. Tällä miehellä voi sanoa olevan kyky ’sanoittaa ja säveltää Etelä-Karjalaa’.

Vuosikausia kulttuurin ja musiikin parissa häärinyt Seppo on johtanut kuoroja, kuten Kaukaan laulumiehiä, Kuoromiehiä ja Etelä-Karjalan kansalaisopiston Laulun lyömät -kuoroa. Seppo kannustaa myös nuoria taiteen pariin. Seppo työskentelee Lappeenrannan musiikkiopistolla ja luotsaa opiston oppilaiden kesäbändiä, joka ilahduttaa aina alkukesästä Lappeenrannan katukuvassa.