Kirsi Vainio, elinvoimajohtaja
Syksyllä 2024 Lappeenrannassa järjestetyssä tulevaisuuspajassa oli hienoa nähdä runsaslukuisesti eri alojen asiantuntijoita ja tulevaisuudentekijöitä. Paikalla oli ammattilaisia, jotka ovat sitoutuneet luomaan kestävää, oikeudenmukaista ja elinvoimaista Etelä-Karjalaa. Työpaja tarjosi tilaisuuden katsoa kauemmas tulevaisuuteen, mutta samalla tarttua kiinni tämän hetken päätöksiin.
Kuten kaikki tiedämme, Etelä-Karjalan maakunta on ollut viime vuosina merkittävien muutosten näyttämönä. Olemme eläneet aikoja, jotka ovat haastaneet meidät miettimään asioita uusiksi ja katsomaan rohkeasti tulevaisuuteen. Vuonna 2019 käynnistetty Etelä-Karjalan tulevaisuustarkastelu loi meille skenaarioita ja näkymiä vuoteen 2040 asti. Tulevaisuuspajassa oli aika palata tuon työn äärelle, mutta uudistunein silmin ja entistä laajemmin pohjaten.
Etelä-Karjalan kuntajohtajat ovat yhdessä määritelleet neljä painotettavaa teemaa: 1) ennakointi, 2) elinkeinopolitiikka, 3) vaikuttamistyö ja 4) maakunnan mainetyö. Mielestäni ne ovatkin todella keskeisiä elinvoimatyön ajureita. Miksi ennakointi nousi yhdeksi valinnaksi?
Varsinkin turbulentteina aikoina meidän on erityisen tärkeää kysyä itseltämme: miksi ajatella tulevaisuuksia? Ennakointi antaa meille mahdollisuuden ymmärtää sekä meneillään olevia muutoksia että niiden monimutkaisia keskinäisriippuvuuksia. Politiikkatoimet ja yhteiskunnalliset muutokset kytkeytyvät yhteen kuin palapeli. Kun ymmärrämme tämän kokonaiskuvan, voimme tehdä parempia, kauaskantoisempia päätöksiä ja toimia, jotka ottavat huomioon nämä moninaiset vaikutussuhteet.
Ehkä meitä voisi motivoida seuraava tieto. Rohrbeckin & Kumin (2018) tekemän tutkimuksen mukaan tulevaisuuksiin valmistautuneet yritykset ovat keskimääräistä yritystä 33 % kannattavampia ja 200 % suurempia markkina-arvoltaan. Tulevaisuusajattelu siis kannattaa.
Lisäksi koen, että ennakoinnilla voimme rikkoa vaihtoehdottomuuden illuusiota. Joskus nykyhetki voi tuntua vääjäämättömältä, mutta muistetaan, että tulevaisuuksia on aina useita – meillä on mahdollisuus valita eri suuntia ja rakentaa yhdessä toisenlaista tulevaisuutta. Juuri tämän vuoksi vaihtoehtoisia tulevaisuuksia tarvitaan: ne tarjoavat meille tilaa luoda ja valita, eivätkä sulje meitä tiettyyn kaavaan.
Tärkeää on myös huomata, että olemme valintojen paikassa nyt. Monet pitkän aikavälin kehityskulut, jotka tulevat määrittämään Etelä-Karjalan tulevaisuutta, ovat jo läsnä. Se tarkoittaa, että meidän täytyy toimia nyt – haluammehan vaikuttaa kehityksen suuntaan. Alueiden kehitystä kuvaavat, kenties kovimmat mittarit ovat väkimäärän ja työpaikkojen kehitys. Elinvoimaa on fiksua rakentaa omien vahvuuksien varaan. Etelä-Karjalan liitto kohdensi esimerkiksi miljoonaluokan rahoituksen biomateriaalien osaamiskeskukseen LAB-ammattikorkeakoululle. Tällä panostuksella haluamme varmistaa, että Etelä-Karjalaan syntyy myös jatkossa korkean jalostusarvon tuotantoon tähtääviä biotalouden yrityksiä.
Ennakointiprojekti Luotaimessa on kehitetty laajassa yhteistyössä koko maakunnan ennakointikyvykkyyttä – kiitos kaikille työssä mukana oleville. Säännöllisesti seurattavia teemoja ovat esimerkiksi työvoiman kohtaantokysymys ja osaamistarpeet. Myös Etelä-Karjalan liitolle on luotu oma ennakoinnin toimintamalli, jota viedään niin johtoryhmätyöskentelyyn kuin vaikuttamistyöhön. Euroopan Unionilta on herunut tukea EU:n itärajan valvontaan, mutta ei itärajan alueen kehittämiseen. EU-vaikuttaminen on pitkäjänteistä ja asiat ovat edenneet kuitenkin oikeaan suuntaan ajatellen vuonna 2028 alkavaa ohjelmakautta. Mielestäni tulevaisuusajattelu ei saa jumahtaa omaan pieneen kuplaansa, vaan parhaimmillaan siitä muodostuu osa organisaation arkea ja normaaleja prosesseja.
Palataan hetkeksi vielä tulevaisuuspajan antiin. Siellä syntyneet ideat ja näkemykset tulevat olemaan osa maakunnan suunnittelutyötä, maakuntaohjelman 2026–2029 ja maakuntakaavan 2040 valmistelua. Maakuntakaavalla luodaan maankäytöllisesti edellytyksiä muun muassa teollisten yritysten investoinneille eri puolilla Etelä-Karjalaa. Maakunnan strategisissa linjauksissa hahmottelemme ja sanoitamme sitä toivottavaa tulevaisuutta, jonka haluamme yhteiseksi päämääräksemme. Aivan lopuksi haluan kuitenkin korostaa sitä, että ennakointi on ennen kaikkea konkreettisia tekoja.
Lähteet: René Rohrbeck, Menes Etingue Kum, 2018. Corporate foresight and its impact on firm performance: A longitudinal analysis. Technological Forecasting and Social Change, Volume 129, Pages 105-116. Viitattu 19.3.2025. Saatavissa: https://www.sciencedirect.com/ science/article/pii/S0040162517302287
Tämä kirjoitus on alun perin julkaistu Luotain-ennakointihankkeen tuloksena ja LAB-ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa. Loppujulkaisu on saatavilla Theseuksessa täältä: https://urn.fi/URN:ISBN:978-951-827-491-2
Vastaa