(Kirjoitus on julkaistu Kaakkois-Suomen ELY-keskuksen Elinvoimaa ja työllisyyttä Kaakkois-Suomeen -uutiskirjeen vieraskynässä 5.10.2023.)
Suomen Yrittäjien toteuttaman syksyn PK-yritysbarometrin tulokset olivat Kaakkois-Suomen osalta kahtalaiset: siinä, missä Etelä-Karjalassa PK-yritysten näkymät olivat kääntyneet aiempaa positiivisemmiksi, Kymenlaaksossa yritysten tilanne näytti koko maan kurjimmalta. Viime vuosien kriisit ovat koetelleet molempia rajamaakuntia, ja vaikutukset ovat laajentuneet yhä laajemmalle teollisuuteen ja rakentamiseen – palvelualojen, kaupan ja logistiikan lisäksi. Muuttuneen geopoliittisen tilanteen kaikki vaikutukset ovat tuskin vieläkään näkyvissä, mutta onneksi valoa on myös tunnelin päässä. Viime aikoina olemme saaneet kuulla niin Danfossin laajentumisaikeista kuin monista muista myönteisistä yritysuutisista, jotka nojaavat ennen kaikkea vihreään siirtymään ja puhtaisiin teknologioihin. Kaakkois-Suomessa on käynnistetty ja käynnistymässä uusia koulutusaloja, joilla vastataan teollisuusmaakuntien osaamistarpeisiin ja monipuolistetaan alueen koulutustarjontaa.
Alueen menestystä rakennetaan elinvoimaisella yritystoiminnalla, hyvillä liikenneyhteyksillä ja panostuksella koulutukseen
Yritystoiminta ja siihen tarjottavat puitteet ovat alueen uudistumisen keskiössä. Alueen vahvuudet on kyettävä hyödyntämään koko ajan paremmin. Jokainen päätös, joka alueella tehdään, tulisi arvioida yritysvaikutusten näkökulmasta ja siitä, mitä lisäarvoa päätös tuottaa alueen elinvoimalle. Kansallista ja EU:n vastuuta elinkeinoelämälle suotuisan ympäristön rakentamisessa on korostettava tässä ajassa etenkin Kaakkois-Suomessa, johon Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyssodan vaikutukset ja EU-pakotteet iskevät eniten.
Kaakkois-Suomi on ollut jo pitkään altavastaajana EU:n alue- ja rakennepolitiikassa suhteessa Itä- ja Pohjois-Suomeen, vaikka aluekehittämisen haasteet ovat yhtäläiset. Odotamme asemaamme muutosta, jotta Kaakkois-Suomessa olisi muun itäisen Suomen kanssa yhtäläiset mahdollisuudet tukea PK-yritystoimintaa ja luoda uusia työpaikkoja uusien innovaatioiden kautta.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa luvattiin panoksia EU:n ulkoraja-alueiden elinvoiman vahvistamiseen. Syyskuun budjettiriihessä itäisen Suomen kehittäminen nousi valtioneuvoston tiedotteissa esiin, mutta konkreettisia toimia tarvitaan jatkossa enemmän. Eteläkarjalaisittain voimme olla tyytyväisiä siitä, että maakunnan vientiteollisuuden ja henkilöliikenteen kehittämisen ykköshanke, investointi Luumäen ja Joutsenon väliseen kaksoisraiteeseen, on osana hallitusohjelmaa ja kirjattu myös budjettiriihen tuloksiin. Ensi vuodenaikana tarvitaan valtion investointipäätös yli 200 miljoonan euron hankkeesta, jotta kaksoisraiteen rakentaminen voi käynnistyä vuoden 2025 aikana.
Kaakkois-Suomen rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen edellyttää sujuvien liikenneyhteyksien lisäksi myös muita toimia. Itäisen Suomen tuulivoimakysymyksiin on nyt vihdoin ryhdyttävä hakemaan ratkaisua, kuten hallitusohjelma lupaa, jotta myös itärajan alueet pääsevät mukaan hyödyntämään energiamurroksen mahdollisuuksia teollisten investointien houkuttelussa.
Hallitusohjelman lupaama TKI-rahoitustason nosto ja kohdentaminen etenkin puhtaisiin energiaratkaisuihin näkyy toivottavasti konkreettisesti myös alueemme korkeakouluissa. Hallitusohjelmaan kirjatussa ammatillisen koulutuksen rahoitusmallin uudistamisessa on Etelä-Karjalan näkökulmasta huomioitava ja varmistettava alueelliset työelämän tarpeet. Esimerkiksi Etelä-Karjalassa yli 80 % ammatillisen koulutuksen suorittaneista jää valmistumisen jälkeen omalle alueelle. Ammattiosaajat ovat siis keskeisessä roolissa vienti- ja teollisuusmaakunnan tulevaisuuden rakentamisessa.
Maan hallitukselta odotetaan myös Saimaan matkailuelinkeinon ottamista vakavasti. Matkailuelinkeino tarvitsee uutta palveluinfraa uusien kohderyhmien houkuttelussa. Suunnittelussa oleva Imatran erä- ja luontokulttuurimuseo kattaa kalastuksen, metsästyksen ja luonnon virkistyskäytön ja nivoo yhteen suomalaista kulttuuriperintöä ja luontosuhdetta. Lapin matkailua on kehitetty vuosikymmeniä Suomen valtion ja EU:n tuella – nyt odotamme samaa Saimaan alueen matkailun kehittämiseltä ja investointipäätöstä museoon.
EU:n ulkorajalla pidetään katse rohkeasti horisontissa
NATO:n ja EU:n ulkoraja-alueena Etelä-Karjala on juuri nyt kansainvälisestikin erittäin kiinnostava alue ja uuden aikakauden alussa. EU:n koheesio- ja uudistuspolitiikasta vastaava komissaari Elisa Ferreira vieraili syyskuun lopulla Etelä-Karjalassa. Vierailullaan hän totesi Etelä-Karjalan ja Kaakkois-Suomen puolustavan EU:n ja NATO:n alueen lisäksi läntisen demokratian arvoja ja rohkaisi alueen toimijoita rohkeaan visiointiin sekä hyödyntämään EU:n tukitoimet.
Komissaari Ferreiran sanoihin on helppo yhtyä: vaikeina aikoina katse on pidettävä tiukasti horisontissa ja rakennettava rohkeasti tulevaa. Yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin kumppanuuden kautta, alueen osaamispohjaa hyödyntäen, Kaakkois-Suomeen on luotavissa uutta kestävää liiketoimintaa ja menestystarinoita, jotka rakentuvat muun kuin Venäjä-riippuvuuden varaan.
Satu Sikanen
maakuntajohtaja
Etelä-Karjalan liitto