Maakuntajohtaja Satu Sikasen blogikirjoitus 24.3.2023
Jännittävä vaalikevät huipentuu toinen huhtikuuta. Vaalipäivän iltana selviää, ketkä 200 kansanedustajaa säätävät lakeja ja toimivat alueidensa äänitorvena seuraavat neljä vuotta.
Eteläkarjalaisilla on paljon puolustettavaa eduskuntavaaleissa. Viime vaaleissa eteläkarjalaiset kahmivat seitsemän paikkaa Kaakkois-Suomen vaalipiirin jaossa olleista 17:stä. Seitsemän olisi loistotulos vaalipiirin pienimmälle maakunnalle näissäkin vaaleissa, joissa Kaakkois-Suomessa on jaossa kaksi paikkaa edellisvaaleja vähemmän.
Koko Kaakkois-Suomen osalta kansanedustajamäärän kehitys on karu. Vain joitakin vuosikymmeniä sitten vanhasta Kymen vaalipiiristä valittiin saman verran kansanedustajia kuin nyt kolmen maakunnan vaalipiiristä. Paikkamäärä on vähentynyt yhdeksällä eli vanhan Etelä-Savon vaalipiirin verran. Näihin vaaleihin paikkamäärän lasku selittyy väestökehityksen ohella Iitin, Heinäveden ja Joroisten loikista muihin maakuntiin.
Vaikka koko vaalipiirissä paikkamäärä vähenee, se ei tarkoita, että omat vaikutusmahdollisuudet olisivat pienemmät. Päinvastoin jokaisella äänellä on merkitystä ja jokainen ääni vankistaa demokratiaa, mikä erottaa meidät – rajan paremmalla puolella asuvan kansan – itäisen naapurimme synkästä kehityksestä.
Demokratian tilasta on syytä pitää huolta: globaali kehitys osoittaa, että avoin kansanvalta ei ole itsestäänselvyys. Maailmalla yhä suurempi osa väestöstä elää autoritäärisissä järjestelmissä.
Työtä demokratian eteen on tehtävä Suomessakin. Siitä kertoo viime syksynä Sitran julkaisema selvitys demokratian tilasta. Selvityksessä on määritelty hyvinvointialueittain demokratiaindeksi. Se pohjautuu tarkasteluun eduskunta- ja kuntavaalien äänestysaktiivisuudesta sekä väestö- ja päättäjäkyselyyn, joilla on selvitetty osallistumisaktiivisuutta ja vaikuttamisen mahdollisuuksia.
Sitran selvityksen mukaan Etelä-Karjalassa demokratiaindeksi on maan viidenneksi korkein. Kärkisijat menevät pääosin Etelä-Suomen ja Pohjanmaan alueille, kun taas monet itäisen ja pohjoisen Suomen alueet jäävät tarkastelussa hännille. Etelä-Karjalassa demokratian tila on paras itäisen Suomen alueista, mutta parannettavaa on meilläkin. Viime vaaleissa etenkin kaupunkien äänestysaktiivisuudessa jäi petrattavaa, vaikka nousua edellisiin vaaleihin tulikin. Koko kaakon vaalipiirin äänestysaktiivisuus oli vajaa 68 prosenttia, kun se koko Suomessa oli reilu 72 prosenttia.
Kuluneen kauden aikana Etelä-Karjalan liitto on tehnyt yhteistyötä kansanedustajien kanssa laajalla skaalalla muun muassa saavutettavuuteen, osaamiseen, tutkimukseen, koulutukseen, sote-palveluihin, energia-asioihin, kulttuuriin ja liikuntaan liittyen. Moni asia on nytkähtänyt eteenpäin, ja kovaa työtä tarvitaan myös tulevalla kaudella. Ajat ovat nyt monessa mielessä haastavammat kuin edellisten vaalien aikaan.
Kansanedustajat ajavat, paitsi koko Suomen ja vaalipiirin, myös oman maakuntansa asiaa. Edustajat ovat lähtökohtaisesti aina paremmin informoituina oman alueensa tilanteesta ja kehittämistarpeista. Heillä on edellytykset vaikuttaa ja tehdä päätöksiä, jotka rakentavat, paitsi Suomen, niin myös oman alueen ja maakunnan tulevaisuutta.
Haluan lämpimästi kiittää kuluneesta kaudesta Etelä-Karjalan ja koko vaalipiirin kansanedustajia! Nyt on jälleen kansalaisten vuoro vaikuttaa. Ääni vaaleissa on ääni demokratialle ja alueen tulevaisuudelle.
Maakuntajohtaja Satu Sikanen