(Sonja Tynkkysen Liikenteessä -blogi 11.11.2019)
Etelä-Karjalan liitto päivittää Etelä-Karjalan maakunnallista liikennejärjestelmäsuunnitelmaa. Päivitystyö on käynnistynyt lähtö- ja nykytilatietojen päivittämisellä ja kokoamisella sekä liikenteen ja liikkumisen toimintaympäristökuvauksen ja tulevaisuuden haasteiden kokoamisella. Päivitystyötä tehdään rinnakkain Kaakkois-Suomen liikennestrategian päivitystyön kanssa.
Maakunnan liikennejärjestelmäsuunnittelusta säädetään aluekehityslaissa: maakunnan liiton tehtävänä on vastata maakunnan liikennejärjestelmäsuunnitteluprosessin käynnistämisestä, yhteistyön johtamisesta ja suunnittelun yhteensovittamisesta maakunnan muun suunnittelun kanssa.
Samaan aikaan maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman päivittämisen kanssa on alkanut Suomen ensimmäisen valtakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman valmistelu. Valtakunnallinen suunnitelma luo lähtökohdat koko Suomen liikenneverkon ja liikenteen palvelujen suunnitteluun.
Maakunnallisen liikennejärjestelmäsuunnitelman kautta nostetaan maakunnan kannalta tärkeitä liikenneasioita valtakunnalliseen liikennejärjestelmäsuunnitelmaan. Valtakunnallisessa liikennejärjestelmäsuunnitelmassa tullaan esittämään liikennejärjestelmän nykytilaa ja toimintaympäristöä koskeva analyysi, suunnitelman yhteiskunnalliset päämäärät ja liikennejärjestelmää koskevat tavoitteet. Suunnitelma sisältää myös 12-vuotisen toimenpideohjelman, joka sisältää valtion ja kuntien toimenpiteitä sekä liikennejärjestelmää koskevan valtion rahoitusohjelman. Kuntien pieniä liikennehankkeita ei kuitenkaan sisällytetä valtakunnallisen suunnitelman toimenpideohjelmaan, vaan hankkeiden tulee olla sellaisia, joilla on laajempaa alueellista ja valtakunnallista merkitystä.
Suunnitelman tavoitteet
Valtakunnallisesti tärkeitä liikennejärjestelmäsuunnitelman tavoitteita ovat:
- Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen
- Raideliikenteen korostuminen pitkämatkaisessa liikenteessä ja työmatkaliikenteessä
- Alueellisten erojen tunnustaminen liikkumistarpeissa ja -tavoissa
Etelä-Karjalan kannalta liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen tarkoittaa mm. tavarankuljetusten siirtämistä mahdollisimman paljon vesi- ja rautateille, mikä mahdollistuu Saimaan kanavan sulkujen pidentämisellä sekä Luumäen ja Imatran rajanylityspaikan välisen kaksoisraidehankkeen toteuttamisella. Saimaan kanavan sulkujen pidentäminen on keskeisenä tavoitteena Saimaan vesiliikenteen kehittämishankkeessa ja kaksoisraidehankkeen toteuttaja on Väylävirasto.
Kaksoisraidehankkeen toteutuminen mahdollistaa maakunnallisen työmatkaliikenteen siirtymistä rautateille. Samoin se mahdollistaa Pietarista Suomeen suuntautuvan rajaliikenteen siirtymistä kumipyörien sijaan rautateille. Maakunnallisen henkilöjunaliikenteen vuorotarjonnan parantamista tarkastellaan valmisteilla olevassa Etelä-Karjalan taajamajunaselvityksen päivitystyössä ja Pietarista Imatralle saapuvan junayhteyden toteuttamista selvitetään Imatra-Svetogorsk -rajanylityspaikan kansainvälisen raideliikenteen kehittämishankkeessa.
Alueellisten erojen tunnustaminen liikkumistarpeissa ja -tavoissa tarkoittaa sitä, että kävelyä, pyöräilyä ja joukkoliikennettä edistetään kaupunkiseuduilla, ja ymmärretään, että harvaan asutuilla alueilla tarvitaan muunlaisia vaihtoehtoja liikkumiseen. Etelä-Karjalan pienten kuntien liikkumispalveluja kehitetään laajassa yhteistyössä maakuntaliiton, kuntien ja ELY-keskuksen kanssa, ja myöhemmin yhteistyöhön kutsutaan mukaan myös mm. liikenteenharjoittajat. Liikkumistarvetta voidaan vähentää myös etätyömahdollisuuksia ja lähipalveluja parantamalla. Lähipalveluja parannetaan mm. Sarure-hankkeessa, jossa etsitään ratkaisuja haja-asutusalueiden ja maaseudun vähittäiskaupan haasteisiin.
Liikenneasiantuntija Sonja Tynkkynen