(Maakuntajohtaja Maatti Viialaisen blogi on julkaistu ensin Etelä-Saimaan kolumnina 25.3.2018)
Kun uusi maantielaki menee eduskunnassa läpi, vielä tämä hallitus päättää niin sanotusta runkoverkosta. Siihen sisällytetään tärkeimmät liikenneväylät, joiden kunnossapito myös tulee olemaan parasta tasoa.
Lain nojalla seuraava hallitus laatii lisäksi 10—12 vuoden liikennejärjestelmäsuunnitelman, jossa päätetään suuremmista liikennehankkeista aina 2030-luvun alkuun asti.
Toki politiikassa moni asia voi muuttua matkan varrella. Mutta jos tie, rata tai vesiväylä ei kuulu runkoverkkoon tai ei pääse pitkäjänteiselle investointilistalle, hanke tuskin toteutuu.
Liikenneverkolla ja -palveluilla on iso, jopa ratkaiseva merkitys maakuntien aluekehitykselle ja elinkeinoille.
Tällä hallituskaudella Etelä-Karjalan valtasuonet, Kuutostie ja Karjalan rata sekä Saimaan kanava, ovat saaneet perusparannus- ja korjausrahaa. Myös Vainikkalan ratapihaa, alempaa tieverkkoa ja Lappeenrannan lentokenttää on kehitetty.
Itäinen osa Suomea uhkaa jäädä täysin katveeseen.
Luumäki-Imatra-valtakunnan raja-kaksoisraiteesta kuitenkin vasta ensimmäinen vaihe on saanut tilausvaltuuden. Seuraavaksi on varmistettava hankkeen toinen ja kolmas vaihe (noin 80 + 120 M€).
Saimaan kanavan sulkujen pidennys mahdollistaa uuden laivakaluston käyttöönoton syväväylällä. Myös tämä noin 60 M€:n investointi hyödyttää koko Itä-Suomen teollisuutta ja tukee ilmastotavoitteita.
Tallinnan tunneli, Jäämeren rata, Lentorata sekä tunnin junat Turkuun ja Tampereelle ovat kovasti esillä. Nämä miljardivisiot veisivät kaikki Suomen liikennerahat kymmeniksi vuosiksi eteenpäin.
Se tuskin olisi oikein saati järkevää.
Siksi myös Itä-Suomen pitää yhdistää voimansa, sillä omat hankkeemme ovat kiireellisempiä ja myös hyöty-ja kustannussuhteeltaan realistisempia kuin etelän, lännen tai pohjoisen suureelliset suunnitelmat.
Itäinen osa Suomea uhkaa kuitenkin jäädä täysin katveeseen, ellemme nyt ymmärrä yhdistää voimiamme.
Maakuntajohtaja Matti Viialainen