Etelä-Karjalan maakuntaohjelma 2014–2017 hyväksyttiin kesäkuussa 2014 maakuntavaltuustossa. Maakuntaohjelman toteutumista seurataan järjestelmällisesti.
Maakuntaohjelman kevään 2016 seurantaraportin mukaan kaupan ja matkailun alalla on ollut aistittavissa haaleaa toiveikkuutta. Ruplan kurssin hienoinenkin vahvistuminen näkyy heti venäläismatkailijoiden lisääntymisenä Lappeenrannan ja Imatran katukuvissa. Kaupan alan mittavia investointeja valmistui vuoden 2015 aikana niin Lappeenrantaan kuin Imatralle ja molemmissa keskustojen kehittäminen vielä jatkuu. Positiivisia uutisia maakuntaan on saatu niin teollisuusyritysten investointien ja it-alan yritysten hyvän työpaikkatarjonnan kuin alueen infrastruktuurin kehittämistä koskevien rahoituspäätösten myötä. Ilmapiirissä on varovaista positiivista virettä.
Työttömyyden kehitys on edelleen mollivoittoinen ja koko maan tilanteeseen nähden Etelä-Karjalan tilanne on mennyt huonompaan suuntaan. Nuorisotyöttömyyden kasvu on huolestuttavinta, mutta Etelä-Karjalassa nuorille suunnattu Ohjaamo-toiminta on kuitenkin toiveita herättävää. Myös pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa, mikä vaatii parempaa työllisyydenhoidon koordinointia eri toimijoiden välille.
Kuntatalous Etelä-Karjalassa on tällä hetkellä vakaa ja kunnat ovat tehneet toimia taloutensa sopeuttamiseksi, joskin investointitarpeita kumpuaa mm. kuntien korjausvelan myötä. Alueen peruskuntien kertynyt kumulatiivinen ylijäämä noin 162,7 milj. € antaa hieman pelivaraa ennusteiden mukaan kurjistuville julkisen talouden vuosille 2016–2019. Maakuntauudistusta on ryhdytty valmistelemaan Etelä-Karjalassa myönteisessä hengessä laajalla rintamalla. Hallituksen huhtikuun 2016 linjaukset mm. yhtiöittämisvelvoitteesta tuovat muutostarpeita sote-rakenteisiin myös Etelä-Karjalassa.
Maakuntaohjelman seurantaraportti, kevät 2016
Seurantaraportin Väestönmuutosanalyysi 2000-2014
Maakuntaohjelman syksyn 2015 seurantaraportissa on väliarvioitu maakuntaohjelmassa toimintalinjoittain asetettujen tavoitteiden toteutumista. Etelä-Karjalan tie Suomen menestyneimmäksi maakunnaksi on vielä pitkä eikä syksyllä arvioitu kehityksen suunta näytä ennakoivan maakuntaohjelmakauden tavoitteiden saavuttamista.
Ohjelmakauden alussa ovat realisoituneet erityisesti Venäjään ja julkiseen talouteen liittyvät riskit sekä euroalueen talousongelmat. Elinkeinostrategian päivityksessä syksyllä 2015 pääosin yrittäjäkunnan äänellä nähtiin meneillään olevan myös myönteistä kehitystä. Kasvuyritysten määrä oli Kaakkois-Suomessa hiljalleen noussut ja myös työllisyysasteessa oli nähtävissä positiivista kehitystä.
Kevään 2016 pk-yritysbarometrin mukaan eteläkarjalaisten yrittäjien odotukset lähiajan suhdannenäkymistä ovat jatkuneet positiivisina syksystä 2015. Pk-yritykset myös hakevat kasvua mahdollisuuksiensa mukaan. Ympäristöministeriön marraskuussa 2015 vahvistama vaihemaakuntakaava mahdollistaa pitkällä aikavälillä maankäytölliset edellytykset uusille investoinneille.
Maakuntaohjelman seurantaraportti, syksy 2015
Keväällä 2015 valmistunut aluetalouskatsaus kuvaa maakunnan kehityksen tilaa viimeisimpien tilastotietojen perusteella sekä peilaa kehityksen suuntaa maakunta-ohjelmassa asetettuihin, maakunnan kehitystä kuvaaviin tavoitteisiin. Syksyllä valmistuu toinen seurantaraportti, jossa pureudutaan tarkemmin maakuntaohjelman toimintalinjojen tavoitteisiin ja niiden toteutumiseen sekä tehdään myös laadullista arviointia maakuntaohjelman toteutumisesta ja kuvataan kehittämisrahoituksen kohdentumista.
Maakuntaohjelmassa on esitetty tavoitteet keskeisimmille, maakunnan kehityksen tilaa kuvaaville indikaattoreille. Maakunnan kehityksen suunta on useimmilla indikaattoreilla mitattuna ollut päinvastainen vuodelle 2017 asetettuihin tavoitteisiin nähden. Ilahduttavaa kuitenkin on, että kasvuyritysten määrä on viimeisimpien, joskin melko kaukaa olevien tietojen mukaan ollut kasvussa. Samoin kehitys on ollut myönteistä perustutkinnon jälkeistä tutkintoa vailla olevien 25–29-vuotiaiden osuudessa. Myös työllisyysaste on hieman noussut.
